Riittävä toimeentulo on ihmisoikeuskysymys
Suomen perustuslaissa säädetään oikeus välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille.
Köyhimpien ihmisten oikeudet eivät kuitenkaan toteudu Suomessa. Esimerkiksi perusturvan taso on tällä hetkellä niin alhainen, että sen varassa elävä ihminen ei selviä arjen välttämättömistä taloudellisista kuluista. Perusturvaetuuksien varassa elää Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä.
Suomi on saanut toistuvasti moitteita ja suosituksia kansainvälisiltä ihmisoikeussopimuksia valvovilta tahoilta perusturvan liian alhaisesta tasosta.
Työmme taloudellisten oikeuksien puolesta
Vaikutamme riittävän toimeentulon puolesta monin eri keinoin. Laadimme lausuntoja ja raportteja kansainvälisille valvontaelimille ja vaadimme Suomea takaamaan riittävän toimeentulon kaikille. Seuraamme tiiviisti, miten Suomi toteuttaa kansainvälisiltä tahoilta saamiaan ihmisoikeussuosituksia.
Vuonna 2020 koordinoimme 24 suomalaisen kansalaisjärjestön ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle.
Kampanjoimalla lisäämme ymmärrystä riittävästä toimeentulosta ihmisoikeuskysymyksenä niin poliitikkojen kuin tavallisten ihmisten keskuudessa. Vaikuttamistyötä teemme yhteistyössä köyhimpien ihmisten itsensä, köyhyyttä kokeneiden sekä aiheen parissa toimivien järjestöjen kanssa.
Tavoitteemme on, että oikeus riittävään toimeentuloon toteutuu Suomessa kaikilla.
Syksyllä 2021 ilmestyi Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn Suomen osaston Riittämätön perusturva Suomessa -raportti (pdf). Raportissa kuullaan muun muassa eläkeläisiä, joilla ei ole varaa lääkkeisiin sekä sairauden vuoksi työkyvyttömiä, jotka kamppailevat monimutkaisessa tukiviidakossa.
Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmä
Keväällä 2022 perustimme Ihmisoikeusliiton Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän. Ryhmässä on mukana ihmisiä, joita köyhyys ja arki niukoilla tuloilla ovat koskettaneet henkilökohtaisesti. Sen tavoitteena on edistää köyhimpien ihmisten oikeuksia ja vahvistaa heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa päätöksentekoon.
Kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksia loukataan Suomessa
Tuhannet kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät Suomessa työn kaltaisissa olosuhteissa ilman palkkaa. Jotkut ovat työskennelleet vuosia, jopa vuosikymmeniä, ilman työntekijälle kuuluvia oikeuksia.
Kehitysvammaiset ihmiset osallistuvat Suomessa niin kutsuttuun työtoimintaan, jonka järjestämisestä vastaavat kunnat. Työtoiminnassa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä ei ole työsuhdetta eikä sen mukaista suojaa tai etuja. Työstä ei kerry esimerkiksi eläkettä tai vuosilomaa. Työtoiminnasta ei myöskään saa palkkaa, vaan sosiaalitoimi maksaa siitä työosuusrahaa, joka on keskimäärin viisi euroa päivässä.
Tietyn ryhmän jättäminen työsuhteisen työn ulkopuolelle on sekä perustuslain että työoikeuksien näkökulmasta ongelmallista.
Vaikutamme työoikeuksien puolesta
Vaikutamme päättäjiin kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien puolesta yhteydenotoin, tapaamisin ja tiedottamalla vähän tunnetusta ihmisoikeusongelmasta. Palkkaa työstä -kampanja toi asian suuren yleisön tietoisuuteen. Teemme yhteistyötä kehitysvammaisten ihmisten, heitä edustavien tahojen ja alan järjestöjen kanssa.
Tavoitteemme on, että kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisvaltaisesti ja kuntien työoikeuksia loukkaaviin käytäntöihin puututaan.
