Oikeus riittävään toimeentuloon ja sosiaaliturvaan on ihmisoikeus. Hallituksen kaavailemat heikennykset kuitenkin vaarantavat tämän ihmisoikeuden toteutumisen. Ihmisoikeusliiton ja Ihmisoikeuskeskuksen Oikeus tulla toimeen -seminaarissa keskusteltiin sosiaaliturvasta ihmisoikeutena. Elämän pitää olla muutakin kuin selviytymistä, kuvaili Ihmisoikeusliiton Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän jäsen.
Ihmisoikeusliiton ja Ihmisoikeuskeskuksen Oikeus tulla toimeen -seminaari kokosi eduskunnan Pikkuparlamentin auditorion täyteen ihmisiä YK:n köyhyyden vastaisena päivänä 17.10.2023. Seminaarissa ääneen pääsivät asiantuntijat, tutkijat ja kansanedustajat sekä köyhyyttä itse kokeneet ihmiset.
Katso tallenne tilaisuudesta eduskunnan sivuilta.
Tutustu Sosiaaliturva ihmisoikeutena -esitteeseen (PDF).
Päättäjillä ja virkahenkilöillä on velvollisuus huolehtia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta
Tampereen yliopiston sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha muistutti puheenvuorossaan, että lainsäädännön juuret ovat perus- ja ihmisoikeuksissa.
Perus- ja ihmisoikeudet ovat sidoksissa toisiinsa, mutta taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia ei kuitenkaan usein tunnisteta ihmisoikeuksiksi. Jos taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet eivät toteudu, eivät toteudu muutkaan ihmisoikeudet.
–Jos perheen vanhempi pinnistelee jaksamisensa äärirajoilla ja laskee euroja vuokraan ja ruokaan, jos päihdeongelmista kärsivä ei pääse katkolle, jos on asunnoton ja etsii seuraavaa yösijaa, on ihan selvää, ettei ihmisellä ole voimavaroja käyttää sananvapauttaan, vaatia oikeuksiaan tai olla tuottava yhteiskunnan jäsen, huomautti Kalliomaa-Puha.
Kalliomaa-Puha painotti, että perustuslaki velvoittaa valtiota ja paikallishallintoa, jokaista virkahenkilöä myöten, turvaamaan perusoikeudet. Jokaisella päättäjällä ja virkahenkilöllä on velvollisuus tehdä ihmis- ja perusoikeusmyönteisiä valintoja.
Katso Laura Kalliomaa-Puhan puheenvuoro seminaarissa.
Pienituloinen elää kuukauden kerrallaan
Ihmisoikeusliiton Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän jäsenet toivat seminaarissa näkyviin sen puolen, joka liian usein unohtuu: niiden ihmisten kokemukset, joita käsiteltävä asia koskee.
Satu-Maria Virtanen kuvasi köyhyyden kokemuksiaan vammaisena pienituloisena ja vaati, että elämän pitää olla muutakin kuin selviytymistä:
– Pienituloisena elää kuukauden kerrallaan. Sitä kuvaa hyvin tunne, että seisoo järvessä ja nenä on veden pinnan yläpuolella juuri ja juuri. Kuukausi kuluu, vähät rahat hupenevat päivä päivältä, tuntuu että vedenpinta nousee ja nousee. Juuri kun tulee tunne, että nenäkin vajoaa pinnan alle, tulee eläke- tai työttömyyspäivärahapäivä. Veden pinta laskee ja pääsee haukkomaan henkeä.
Katso Satu-Maria Virtasen puheenvuoro seminaarissa.
Opiskelijaköyhyyttä ei tunnisteta
Marianna Heinonen puolestaan kertoi, miltä köyhyys tuntuu opiskelijan näkökulmasta:
– Köyhyys on sitä, että ei ole varaa ruokaan, vaan joutuu varastamaan sitä. Sitä, että pohtii, meneekö luennolle vai ruokajonoon. Köyhyys on sitä, ettei enää kutsuta mihinkään, koska ei ole varaa mennä, ja sitten jäät yksin.
Heinonen huomautti, että opiskelijaköyhyyttä ei tunnisteta tai sen ajatellaan olevan vain vaihe. Kaikki eivät kuitenkaan valmistuttuaan työllisty, eikä työ välttämättä poista köyhyyttä. Köyhyys vaikuttaa myös mielenterveyteen. Se voi hidastaa valmistumista tai estää sen kokonaan.
– Köyhänä olo tuntuu ulkopuoliselta, vieraalta, halveksitulta. Että ei ole yhtä vapaa kuin suurin osa muista. Köyhyys ahdistaa, pelottaa ja masentaa, Heinonen kuvasi.
Katso Marianna Heinosen puheenvuoro seminaarissa.
Sosiaaliturvan heikennykset eivät kannusta työllistymään
Seminaarin ohjelmassa oli kaksi paneelikeskustelua, joiden aloitus- ja lopetuspuheenvuoron pitivät Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän jäsenet. Ensimmäisen keskustelun aiheena olivat mahdolliset jännitteet sosiaaliturvaa saavien kannustamisen ja ihmisoikeuksien välillä.
Vaikuttajaryhmän jäsen Pasi Kangasmäki muistutti, että tukien alentaminen tuskin kannustaa työllistymään tai etsimään edullisempaa asuntoa, jos ihmisellä on voimavarojen ja toimintakyvyn rajoitteita. Kangasmäen mukaan parhaiten työllistymään kannustaisikin se, että ihmisten voimavaroja vahvistettaisiin. Kangasmäki oli myös huolissaan köyhyyden vaikutuksista lasten ja nuorten tulevaisuuteen.
Katso Pasi Kangasmäen ensimmäinen puheenvuoro seminaarissa.
Katso Pasi Kangasmäen toinen puheenvuoro seminaarissa.
Köyhyys ajaa ihmisiä epätoivoisiin ratkaisuihin
Seminaarin toisen paneelikeskustelun aiheena olivat hallituksen suunnittelemat sosiaaliturvaleikkaukset ja valtion velvoite turvata kaikille oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään toimeentuloon ilman syrjintää.
Amina Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmästä muistutti, että sosiaaliturvan leikkauksilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten arkeen.
– Jos toimeentulo jatkuvasti pienenee, se ajaa ihmisiä epätoivoisiin ratkaisuihin. Seurauksena on esimerkiksi rikollisuutta, asunnottomuutta, päihteidenkäyttöä, itsensä myymistä. Tällaisenko yhteiskunnan me haluamme?
Katso Aminan ensimmäinen puheenvuoro seminaarissa.
Katso Aminan toinen puheenvuoro seminaarissa.
Oikeus riittävään toimeentuloon on yhtä painava ihmisoikeus kuin sananvapaus tai äänioikeus
Ihmisoikeusliitto jatkaa yhdessä Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmän kanssa työtä sen eteen, että oikeus riittävään toimeentuloon toteutuisi Suomessa kaikille.
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila peräänkuulutti seminaarin loppupuheenvuorossa köyhimpien ihmisten osallisuuden vahvistamista. Heille on oltava tilaa vallan pöydissä ja kabineteissa.
Hallitukselle Mattila osoitti vaatimuksen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinneista osana lainsäädäntötyötä. Sosiaali- ja terveysministeriön omakin arvio on osoittanut, että sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutus lisäisi pienituloisuutta. Tämä on ristiriidassa Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Heikennykset eivät saa kohdistua suhteettomasti niihin ihmisryhmiin, joiden asema on jo ennestään heikoin.
– Oikeus riittävään toimeentuloon on aivan yhtä painava ihmisoikeus kuin sananvapaus tai äänioikeus, joita kukaan kansanedustajista tai puolueista tuskin kyseenalaistaisi. Se on turvattu myös Suomen perustuslaissa, painotti Mattila.
Katso Kaari Mattilan loppusanat seminaarissa.
Puolusta oikeutta riittävään toimeentuloon!
Riittävä toimeentulo on ihmisoikeus. Sinun avullasi me voimme entistä voimakkaammin vaikuttaa siihen, että oikeus ihmisarvoisen elämän mahdollistavaan toimeentuloon toteutuisi Suomessa kaikkien kohdalla. > Lahjoita työllemme täällä!
