Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tarkoituksena on lisätä turvallisuutta kaupunkitilassa. Osa ihmisistä kokee kuitenkin turvattomuuden tunnetta heidän toimintatapojensa takia.
Esimerkiksi moni romani kokee, että vartijat ja järjestyksenvalvojat kohtelevat heitä epäasiallisesti. Tämä voi olla muun muassa perässä kävelyä liiketiloissa, asiattomia kommentteja ja aiheetonta koskemattomuuden rikkomista. Lapsiasiavaltuutetun selvityksestä käy ilmi, että järjestyksenvalvojat ja vartijat kohdistavat myös romanilapsiin vastaavanlaisia toimia.
Sisäministeriön työryhmä tarkasteli yksityistä turvallisuusalaa sen jälkeen, kun julkisuuteen tuli talvella 2022–2023 useita järjestyksenvalvojiin ja vartijoihin kohdistuvia väkivaltarikosepäilyjä. Työryhmän raportista ilmenee, ettei yhdenvertaisuuslain velvoitteita tunneta yksityisellä turvallisuusalalla riittävän hyvin.
Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien tulee edistää yhdenvertaisuutta
Vartijoille ja järjestyksenvalvojille on lain nojalla annettu hoidettavaksi työtehtäviä, jotka lähtökohtaisesti kuuluvat viranomaisille. Vartijat ja järjestyksenvalvojat suorittavat työssään julkista hallintotehtävää eli käyttävät julkista valtaa.
Yhdenvertaisuuslaki ja perustuslaki kieltävät syrjinnän. Sen lisäksi yhdenvertaisuuslaissa on yhdenvertaisuuden edistämisvelvoite. Koska yksityinen turvallisuusala käyttää julkista valtaa, sen tulee edistää toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Pelkkä syrjinnän välttäminen toiminnassa ei riitä.
Etninen profilointi on laissa kiellettyä syrjintää
Velvoitteista huolimatta yksityisellä turvallisuusalalla on vähemmistöihin kohdistuvia, rakenteellisia ennakkoluuloja. Vartijat ja järjestyksenvalvojat pysäyttävät ja jututtavat rodullistettuja ihmisiä suhteettoman usein.
Yksityisellä turvallisuusalalla esiintyy siis etnistä profilointia. Etnisellä profiloinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmiseen kohdistetaan toimenpiteitä ainoastaan tai pääasiassa hänen oletetun alkuperänsä perusteella. Esimerkiksi romanin tai afrikkalaistaustaisen henkilön toistuva pysäyttäminen ja jututtaminen voi olla etnistä profilointia.
Etninen profilointi voi myös joissakin tapauksissa kehittyä häirinnäksi. Häirinnällä tarkoitetaan käyttäytymistä, jolla loukataan henkilön tai ihmisryhmän ihmisarvoa. Häirinnällä luodaan ihmistä tai ihmisryhmää halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.
On erittäin haitallista, jos julkista valtaa käyttävät henkilöt syyllistyvät häirintään. Se heikentää luottamusta viranomaisia ja yhteiskunnan rakenteita kohtaan.
Etnisen profiloinnin kieltoa tulee vahvistaa lainsäädännössä. Sekä poliisissa että yksityisellä turvallisuusalalla on oltava päivänselvää, ettei etninen profilointi ole hyväksyttävää tai laillista.
Sisäministeriön on tarkennettava yksityisen turvallisuusalan koulutusvaatimuksia
Sisäministeriön työryhmä suositteli, että vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutukseen lisättäisiin tietoa etnisestä profiloinnista ja ihmisten kohtaamisesta. Myös turvallisuusalan johto ja nykyinen henkilöstö tarvitsevat osaamista ja ymmärrystä yhdenvertaisuudesta.
Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintäkielto eivät ole jotain ekstraa tai hyvää palvelua, vaan niiden on oltava yksityisen turvallisuusalan toiminnan ytimessä. Sisäministeriön tulee pikaisesti laajentaa järjestyksenvalvojien ja vartijoiden koulutusvaatimuksia. Kaupunkitilan on oltava turvallinen kaikille.
Sanni Mäntyniemi
ihmisoikeuksien asiantuntija, Ihmisoikeusliitto
Leif Hagert
yhdenvertaisuusasiantuntija
Tule mukaan taistelemaan syrjintää vastaan!
Yhdessä voimme taistella rasismia ja syrjintää vastaan. Lahjoita työllemme täällä ja olet mukana tekemässä tärkeää työtä.
