Ihmisoikeusliitto on työskennellyt jo vuosia taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistämiseksi Suomessa. Näillä TSS-oikeuksilla tarkoitetaan ihmisarvoisen elämän edellyttämiä perustavanlaatuisia sosiaalisia ja taloudellisia olosuhteita. Niihin lukeutuvat muun muassa oikeus sosiaaliturvaan, terveydenhuoltoon ja koulutukseen sekä työoikeudet.

Riittävä toimeentulo on ihmisoikeuskysymys

Kansainväliset ihmisoikeussopimukset – keskeisimpinä YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimus sekä Euroopan sosiaalinen peruskirja – velvoittavat Suomea turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille. Myös Suomen perustuslaissa säädetään oikeus välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, joka ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. 

Köyhimpien ihmisten oikeudet eivät kuitenkaan toteudu Suomessa. Ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovat komiteat ovat moneen kertaan antaneet Suomelle moitteita liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Myös kansallisessa perusturvan riittävyyden arviointiraportissa on toistuvasti todettu, ettei perusturvamme taso riitä kattamaan sen varassa elävien ihmisten välttämättömiä kuluja.  

Lue lisää Sosiaaliturva ihmisoikeutena -esitteestä. (pdf)  

Työmme taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien puolesta

Vaikutamme riittävän toimeentulon puolesta monin eri keinoin. Laadimme lausuntoja ja raportteja kansainvälisille YK:n ja Euroopan neuvoston valvontaelimille ja vaadimme Suomea takaamaan riittävän toimeentulon kaikille. Seuraamme tiiviisti, miten Suomi toteuttaa kansainvälisiltä tahoilta saamiaan ihmisoikeussuosituksia. 

Kampanjoimalla lisäämme niin poliitikkojen kuin tavallisten ihmistenkin ymmärrystä riittävästä toimeentulosta ihmisoikeuskysymyksenä. Teemme vaikuttamistyötä yhteistyössä köyhimpien ihmisten itsensä, köyhyyttä kokeneiden sekä aiheen parissa toimivien järjestöjen kanssa. 

Tavoitteemme on, että oikeus riittävään toimeentuloon toteutuu Suomessa kaikilla. Ihmisarvoisen elämän perusedellytykset turvaava toimeentulo on taattava kaikille, kaikissa tilanteissa. 

Esimerkkejä kampanjoistamme ja julkaisuistamme 

• Vuonna 2024 kampanjoimme riittävän toimeentulon puolesta jakamalla köyhyyden kokemuksia Suomesta.
• Syksyllä 2023 toimitimme jokaiselle kansanedustajalle Sosiaaliturva ihmisoikeutena -esitteen (pdf) ja muistutimme, että valtiolla on velvollisuus taata riittävä toimeentulo jokaiselle.
• Syksyllä 2023 vetosimme hallitukseen riittävän toimeentulon puolesta. Jokaisella on oikeus riittävään toimeentuloon -vetoomuksen allekirjoitti 18 060 ihmistä. 
• Syksyllä 2021 ilmestyi Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn Suomen osaston Riittämätön perusturva Suomessa -raportti (pdf). Raportissa kuullaan muun muassa eläkeläisiä, joilla ei ole varaa lääkkeisiin, sekä sairauden vuoksi työkyvyttömiä, jotka kamppailevat monimutkaisessa tukiviidakossa.
• Vuonna 2020 koordinoimme 24 suomalaisen kansalaisjärjestön ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) komitealle.

Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmä edistää köyhimpien ihmisten oikeuksia Suomessa 

Köyhyys ja köyhyyden kokemukset jäävät Suomessa usein piiloon, eikä köyhyyttä kokeneiden ihmisten ääni kuulu poliittisessa päätöksenteossa.

Ihmisoikeusliitossa toimii Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmä. Ryhmässä on mukana ihmisiä, joita köyhyys ja arki niukoilla tuloilla ovat koskettaneet henkilökohtaisesti. Sen tavoitteena on edistää köyhimpien ihmisten oikeuksia ja vahvistaa heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa päätöksentekoon.

Kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksia loukataan Suomessa

Tuhannet kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät Suomessa työn kaltaisissa olosuhteissa ilman palkkaa. Jotkut ovat työskennelleet vuosia, jopa vuosikymmeniä, ilman työntekijälle kuuluvia oikeuksia.

Kehitysvammaiset ihmiset osallistuvat Suomessa niin kutsuttuun työtoimintaan, jonka järjestämisestä vastaavat kunnat. Työtoiminnassa olevalla kehitysvammaisella ihmisellä ei ole työsuhdetta eikä sen mukaista suojaa tai etuja. Työstä ei kerry esimerkiksi eläkettä tai vuosilomaa. Työtoiminnasta ei myöskään saa palkkaa, vaan sosiaalitoimi maksaa siitä työosuusrahaa, joka on keskimäärin viisi euroa päivässä.

Tietyn ryhmän jättäminen työsuhteisen työn ulkopuolelle on sekä perustuslain että työoikeuksien näkökulmasta ongelmallista.

Vaikutamme päättäjiin kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien puolesta yhteydenotoin, tapaamisin ja tiedottamalla vähän tunnetusta ihmisoikeusongelmasta. Palkkaa työstä -kampanja toi asian suuren yleisön tietoisuuteen. Teemme yhteistyötä kehitysvammaisten ihmisten, heitä edustavien tahojen ja alan järjestöjen kanssa.

Tavoitteemme on, että kehitysvammaisten ihmisten työtoimintaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisvaltaisesti ja kuntien työoikeuksia loukkaaviin käytäntöihin puututaan.

Ulkomaalaiset luonnonmarjanpoimijat jäävät työlainsäädännön suojan ulkopuolelle 

Luonnonmarjanpoimintaan liittyy Suomessa vakavaa työhyväksikäyttöä. Vaikka poimijat käytännössä tekevät työtä tietylle marjayritykselle, eivät he ole lain mukaan työsuhteessa näihin yrityksiin.

Poimijoiden asemaa turvaamaan laadittiin vuonna 2021 voimaan tullut marjalaki. Tämä laki ei kuitenkaan kohtele poimijoita työntekijöinä vaan elinkeinonharjoittajina eli yrittäjinä. Ilman työsuhdetta poimijat jäävät työlainsäädännön suojan ulkopuolelle. Viranomaiset eivät voi valvoa työehtoja tai ansiotasoa, ellei sitä ole laissa määritelty ja turvattu.  

Poimijoilla ei usein ole kielitaitoa eikä tietoa omista oikeuksistaan tai marjayritysten ja viranomaisten velvollisuuksista Suomessa. Poimijat ovat riippuvaisia marjayrityksistä, jotka hyödyntävät tilannetta edistääkseen omaa liiketoimintaansa. Toimintamalli perustuu työntekijöiden hyväksikäytölle. Vuonna 2024 kahta marja-alan yrittäjää vastaan nostettiin syytteet törkeästä ihmiskaupasta. 

Olemme nostaneet marja-alan ongelmia esiin jo 10 vuoden ajan. Tavoitteemme on, että Suomen valtio turvaa alueellaan jokaiselle oikeuden oikeudenmukaisiin työoloihin ja kohtuulliseen palkkaan.