Kunniaan liittyvää väkivaltaa voidaan ehkäistä

Ihmisoikeusliiton tavoitteena on ennaltaehkäistä kunniaan liittyviä konflikteja ja niistä aiheutuvia ihmisoikeusloukkauksia Suomessa.

Työskentelemme yhteisöjen ja viranomaisten parissa kunniaan liittyvän väkivallan torjumiseksi. Työmme ensisijaisia kohderyhmiä ovat sellaiset maahanmuuttajayhteisöt, joiden kulttuuriin kunnia-ajattelu kuuluu ja joissa kunniaan liittyviä konflikteja mahdollisesti nousee esiin. Työ on alkanut jo vuonna 2010.

Vetoamme viranomaisiin, että ne ottaisivat jatkossa niille kuuluvan vastuun kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisystä ja viranhaltijoiden koulutuksesta. Vaadimme myös, että viranomaiset varmistavat toiminnan rahoituksen ja jatkuvuuden.

Koulutamme ammattilaisia ja viranomaisia kunniaan liittyvästä väkivallasta. Vaikutamme siihen, että kunniaan liittyvän väkivallan uhrien oikeudet palveluihin, kuten turvakoteihin toteutuvat. Seuraamme oikeudellisia ja yhteiskunnallisia prosesseja kunniaan liittyvän väkivallan näkökulmasta ja vaikutamme siihen, että kansallisia kunniaväkivallan vastaisia toimia vahvistetaan.

Keskustelulla asennemuutokseen

Toimimme yhteistyössä eri etnisten yhteisöjen kanssa. Koordinoimme myös vuonna 2014 perustamaamme kunniaan liittyvän väkivallan vastaista verkostoa, johon kuuluvat keskeiset viranomais- ja järjestötahot Suomessa.

Kunniakäsitykset ja väkivalta -selvitys

Ihmisoikeusliitto julkaisi vuonna 2016 laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa. Selvitys kertoo kunniaan liittyvän väkivallan muodoista ja sen erityispiirteistä sekä antaa suosituksia eri viranomaisille tunnistaa ja puuttua kunniaan liittyvään väkivaltaan.

Linkki selvitykseen: Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa (pdf)

Linkki englanninkieliseen tiivistelmään: Violence and conceptions of honour – summary of the study report on honour-based violence and measures for intervention in Finland (pdf)

Kunniaan liittyvää väkivaltaa on monissa yhteisöissä

Kunniaan liittyvät konfliktit ovat osa hyvin vanhaa perinnettä. Niitä esiintyy yhteisöissä, joissa perheen ja suvun kunnian nähdään määrittyvän sen jäsenten käytöksen erityisesti tyttöjen ja naisten siveellisyyden kautta. Konflikti syntyy tilanteessa, jossa perheenjäsenen epäillään rikkoneen näitä yhteisöllisesti omaksuttuja siveyskäsityksiä.

Niin sanotuissa kunniakulttuureissa perheen kunnian ajatellaan määrittyvän pitkälti naisten käyttäytymisen perusteella ja poikkeaminen hyväksyttynä pidetystä käytöksestä tuo häpeää koko suvulle. Tätä pyritään estämään kontrolloimalla heidän käyttäytymistään. Mikäli tytön tai naisen nähdään tuoneen häpeää perheelleen, häntä voidaan rankaista. Rankaisulla pyritään palauttamaan perheen kunnia.

Uhreina useimmiten tytöt ja naiset

Kunniaan liittyvän väkivallan uhreina ovat useimmiten tytöt ja naiset, mutta joskus se kohdistuu myös poikiin ja miehiin. Poikia saatetaan esimerkiksi pakottaa kontrolloimaan siskonsa liikkumista tai ääritapauksessa tappamaan tämä. Homoseksuaalit miehet puolestaan saattavat joutua samanlaisen väkivallan kohteeksi kuin naiset.

Kunniaan liittyvä väkivalta ei ole sidoksissa tiettyihin maihin, etnisiin ryhmiin tai uskontoihin. Sitä esiintyy monissa yhteisöissä eri puolilla maailmaa. Konfliktin taustalla saattaa olla esimerkiksi

  • seurustelu tai ystävystyminen henkilön kanssa, jota perhe ei hyväksy
  • avioero
  • avioliitosta kieltäytyminen
  • siveetön pukeutuminen tai liiallinen ”länsimaistuminen”
  • huhut siveettömästä käyttäytymisestä

Kunniaan liittyvän väkivallan muotoja ovat esimerkiksi

  • tiukka liikkumisen, ystäväpiirin tai pukeutumisen rajoittaminen
  • painostus tai uhkaaminen
  • vapaudenriisto
  • pakkoavioliitto
  • pahoinpitely tai raiskaus
  • murha

Kunniaan liittyvät konfliktit Suomessa

Suomessa kunniaan liittyvä väkivalta koskee lähinnä joitakin maahanmuuttaja- ja monikulttuurisia perheitä. Yhteisöjen sisällä on yksilöllisiä eroja — jotkut haluavat ylläpitää haitallisia perinteitä, toiset taas pyrkivät niistä eroon. Tiettyyn etniseen tai uskonnolliseen ryhmään kuulumisesta ei siis voi vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka yksittäinen ihminen suhtautuu kunnia-ajatteluun.

Tarkkaa tietoa kunniaan liittyvän väkivallan yleisyydestä Suomessa ei ole, sillä sitä ei täällä tilastoida eikä aiheesta ole tehty kattavaa tutkimusta.

Lue lisää:

Yhteydenotot: Johanna Latvala, johanna.latvala(at)ihmisoikeusliitto.fi, p. 044 7061447

 

Ihmisoikeusliiton jäsenenä tuet kunniaan liittyvän väkivallan vastaista työtä! 

Liity tästä jäseneksi!