Miten tunnistaa kunniaan liittyvä väkivalta?

Kunniaan liittyvän väkivallan ilmenemismuotoja on useita ja ne ovat vakavuudeltaan eriasteisia. Yleisimmin kunniaan liittyvä väkivalta on henkilön elämänpiirin tai käyttäytymisen rajoittamista ja tiukkaa valvomista. Kunniaan liittyvään väkivaltaan saattaa viitata esimerkiksi se, että nainen ei käy koskaan yksin lääkärissä, sosiaalityöntekijällä tai päiväkodissa, tai että hänellä ei ole omaa pankkitiliä tai puhelinta.

Nuoreen kohdistuva kunniaan liittyvää rajoittaminen, painostus tai väkivalta voi näyttäytyä esimerkiksi äkillisenä vetäytymisenä, koulutunneilta tai harrastuksista pois jäämisenä tai siinä, että hänellä on koulumatkalla miespuolinen saattaja, vaikka ikä ei sitä vaatisi. Nuori saattaa myös ilmaista huolensa vanhempiensa alkuperäiseen kotimaahan suuntautuvan matkan vuoksi tai kihlautua äkillisesti.

Miten kunniaan liittyvään väkivaltaan voi puuttua tai miten sitä voi ennaltaehkäistä?

Kunniaan liittyvää väkivaltaa kokevalla henkilöllä voi olla korkea kynnys kertoa ulkopuolisille tilanteestaan. Ilmiö nivoutuu vahvasti perhesuhteisiin, joten rikosilmoituksen tekeminen saattaa pahentaa väkivaltaa entisestään tai johtaa siihen, että uhri joutuu katkaisemaan välinsä kaikkiin sukulaisiin. Lisäksi rikosilmoituksen tekemistä saattavat vaikeuttaa kieliongelmat, puuttuva tieto suomalaisesta lainsäädännöstä sekä epäluottamus poliisia ja viranomaisia kohtaan.

Ilmoituskynnystä tulisi madaltaa esimerkiksi tarjoamalla maahan muuttaneille konkreettista tietoa rikosprosessista ja rikosilmoituksen tekemisestä sekä varmistamalla, että rikosilmoitus ei jää kielitaidon puutteen vuoksi tekemättä. On myös tärkeää pyrkiä lisäämään maahanmuuttajataustaisten ihmisten luottamusta viranomaisiin, poliisiin ja esimerkiksi järjestöihin.

Kunniaan liittyvää väkivaltaa voi ehkäistä kouluttamalla viranomaisia ja ammattilaisia tunnistamaan ilmiö. Myös maahanmuuttajataustaisille ihmisille (erityisesti naisille) tulee antaa tietoa heidän oikeuksistaan sekä siitä, kenen puoleen kääntyä silloin, kun tarvitsee apua. Pysyvään muutokseen päästään kuitenkin vain asenteiden muuttumisen kautta. Siksi on tärkeää, että monet maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat mukana kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemisessä.

Mitä viranomaisten tulee tehdä, jos heidän asiakkaansa kohtaa kunniaan liittyvää väkivaltaa?

Saadessaan tiedon alaikäiseen kohdistuneesta väkivallasta tai sen uhasta ammattilaisella on lastensuojelulakiin perustuva velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus.

Useat kunniaan liittyväksi väkivallaksi luokiteltavat teot ovat rikoksia, joista kuuluu ilmoittaa poliisille niin alaikäisten kuin aikuistenkin kohdalla. Koska kunniaan liittyvän väkivallan tunnistaminen ja oikean toimintatavan valitseminen ei ole aina helppoa, olisi tärkeätä kehittää konsultaatiojärjestelmä, jonka kautta ammattilaiset voisivat kysyä apua kunniaan liittyvän väkivallan erityiskysymyksiin perehtyneeltä kollegalta.
Erillistä lainsäädäntöä kunniaan liittyvästä väkivallasta ei ole. Suomen rikoslainsäädäntö mahdollistaa puuttumisen siihen, joskaan rikoslainsäädäntö soveltuu puutteellisesti yhteisölliseen väkivaltaan.

Mitä Ihmisoikeusliitto tekee kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi?

Ihmisoikeusliitto vaikuttaa siihen, että kunniaan liittyvä väkivalta huomioitaisiin Suomen laeissa ja viranomaiskäytännöissä. Järjestö kouluttaa ammattilaisia ja viranomaisia, jotta he tunnistaisivat paremmin kunniaan liittyvää väkivaltaa esimerkiksi asiakkaidensa parissa työskennellessään.

Monet maahanmuuttajat toimivat omissa verkostoissaan tai erilaisissa järjestöissä kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisemiseksi ja konfliktien ratkaisemiseksi. Esimerkiksi Ihmisoikeusliitto koulutti vuonna 2015 kunniaan liittyvän väkivallan vastaisia lähettiläitä, jotka vievät saamaansa tietoa ihmisoikeuksista, väkivallattomuudesta sekä julkisen ja kolmannen sektorin auttamisväylistä eteenpäin omissa yhteisöissään.

Ihmisoikeusliitto pitää myös eri kielisiä keskusteluryhmiä, joissa kerrotaan Suomen lainsäädännöstä ja kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Tavoitteena on pysyvä asennemuutos haitallisten kunniaan liittyvien käsitysten muuttamiseksi.

Kesällä 2016 Ihmisoikeusliitto julkaisi ensimmäisen laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta Suomessa.

Keneltä saa apua, jos joutuu kunniaan liittyvän väkivallan kohteeksi?

Poliisilla on velvollisuus ennaltaehkäistä rikoksia. Rikoksen tapahduttua on tärkeää tehdä rikosilmoitus. Apua voi hakea myös sosiaali- ja terveysviranomaisilta sekä akuutissa tilanteessa turvakodista. Monika-Naiset liitto on erikoistunut työhön väkivaltaa kokeneiden maahan muuttaneiden naisten parissa ja ylläpitää myös turvakotia. Kalliolan Nuorten Sopu-hanke tekee työtä erityisesti nuorten ja perheiden kanssa kunniaan liittyvissä kysymyksissä pääkaupunkiseudulla. Pirkanmaalla toimiva Setlementtiyhdistys Naapurin Didar-hanke tekee niin ikään asiakastyötä.

Alaikäinen voi ottaa yhteyttä koulukuraattoriin, opettajaan tai oman asuinpaikkakuntansa lastensuojeluviranomaisiin.

Lue myös Ihmisoikeusliiton sivuilta:

Kysymyksiä ja vastauksia kunniaan liittyvästä väkivallasta