Hyppää sisältöön

Tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ

Mitä tarkoitetaan tyttöjen sukuelinten silpomisella?

Tyttöjen sukuelinten silpominen tarkoittaa ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla.

Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee silpomiset neljään pääryhmään:

  • Tyyppi 1. Klitoriksen ja/tai klitoriksen hupun osittainen tai täydellinen poistaminen.
  • Tyyppi 2 (excisio). Klitoriksen ja pienten häpyhuulien osittainen tai täydellinen poistaminen. Isot häpyhuulet saatetaan samalla typistää.
  • Tyyppi 3 (infibulaatio, faraoninen ympärileikkaus). Pienten ja/tai suurten häpyhuulten typistäminen ja typistettyjen häpyhuulten yhteen liittäminen niin, että virtsan ja kuukautisveren poistumiseksi jätetään vain pieni aukko. Klitoris saatetaan joko poistaa tai jättää emätinaukkoa kaventavan ”kannen” alle.
  • Tyyppi 4. Kaikki muut ei-hoidollisista syistä tehtävät, sukuelimiä vahingoittavat toimenpiteet. Näitä ovat esimerkiksi pistäminen, lävistäminen, viiltäminen, raapiminen ja kuumalla raudalla polttaminen.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on vuosituhansia vanha käytäntö ja perustelut silpomiselle vaihtelevat maasta, alueesta ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Käytäntöä harjoitetaan  erityisesti useissa Afrikan maissa, mutta myös paikoin Lähi-idässä ja Aasiassa.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on yksi sukupuolittuneen väkivallan muoto, joka loukkaa kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja Suomen rikoslakia. Silpomisella ei ole minkäänlaisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Sen sijaan siitä on monia, jopa elinikäisiä, haittoja, joista välittömiä ovat muun muassa kipu, shokki, verenvuoto, tulehdukset ja jopa kuolema. Pitkäaikaisia haittoja ovat esimerkiksi jatkuvat tulehdukset, virtsaamisongelmat, tuskalliset yhdynnät, vaaralliset synnytykset ja psyykkiset ongelmat.

Maailmassa on ainakin 200 miljoonaa tyttöjen sukuelinten silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Vuosittain riskissä on noin 3,9 miljoonaa tyttöä. Tyttöjen sukuelinten silpomista tai sen uhkaa esiintyy ainakin 92 maassa. Arvioiden mukaan EU-maissa elää vähintään 600 000, mutta jopa miljoona silpomisen läpi käynyttä tyttöä ja naista.

THL:n mukaan Suomessa elää noin 10 000 tyttöä ja naista, jotka ovat läpikäyneet sukuelinten silpomisen. Tämän lisäksi 650–3080 tyttöä on riskissä joutua läpikäymään silpomisen. Korkeampi luku sisältää Suomessa syntyneitä tyttöjä, joiden vanhemmat ovat lähtöisin maista, joissa FGM on yleistä. Tyttöjen ympärileikkauksesta käytetään erilaisia termejä. Kansainvälisesti siihen viitataan usein termillä FGM (female genital mutilation) tai FGM/C (female genital mutilation and cutting). Ihmisoikeusliitto käyttää vaikuttamistyössään termiä tyttöjen sukuelinten silpominen ja kohderyhmien parissa työtä tehdessään sitä termiä, mitä kohderyhmään kuuluva itse haluaa käyttää

Tyttöjen sukuelinten silpominen tarkoittaa kulttuurisista tai muista ei-hoidollisista syistä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy ulkoisten sukuelinten osittainen tai täydellinen poistaminen tai niiden vahingoittaminen jollain muulla tavalla.

kadet

Koulutamme ja vaikutamme

Ihmisoikeusliitto on tehnyt tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtä Suomessa vuodesta 2002 lähtien STEA:n tukemana. Teemme ennaltaehkäisevää asennemuutostyötä ryhmien ja yhteisöjen parissa, joiden alkuperämaissa tapaa harjoitetaan. Keskustelemme silpomisen terveysvaikutuksista, tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeudesta ja siitä, että kyse on ihmisoikeusloukkauksesta ja rikoksesta.

Tuemme silpomisen kokeneita järjestämällä omakielisiä keskusteluryhmiä ja ohjaamalla heitä tarvittaessa hoitoon.

Tähtäämme siihen, ettei Suomessa asuvia tyttöjä silvota Suomessa eikä ulkomailla.

Koulutamme laajasti mm. sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, viranomaisia sekä opiskelijoita, jotta he pystyisivät paremmin auttamaan toimenpiteen läpikäyneitä naisia sekä tunnistamaan silpomisen uhkan.

Teemme myös yhteiskunnallista vaikuttamistyötä, jotta lainsäädäntö ja viranomaistoimet huomioisivat silpomisen vakavana tyttöihin ja naisiin kohdistuvana väkivallan muotona. Valtion tulee ottaa vastuu tyttöjen silpomisen ennaltaehkäisemisestä sekä sen läpikäyneiden hyvinvoinnin edistämisestä.

Saavutuksiamme

Olemme tehneet silpomisen vastaista ruohonjuuritason työtä jo 18 vuoden ajan Suomessa. Tänä aikana asenteet silpomista kohtaan ovat muuttuneet selkeästi kielteisemmiksi. Nykyään esimerkiksi valtaosa somali-, etiopialais- ja eritrealaistaustaisista vastustaa tyttöjen sukuelinten silpomista ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin myös lähtömaissa. Silpomisen vastaisessa työssä mukana olleet ovat keskustelujen kautta kiinnostuneet myös laajemmin itsemääräämisoikeudesta ja ihmisoikeuksista.

Perustamaamme FGM-verkostoon kuuluu mm. sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n, Maahanmuuttoviraston, Poliisihallituksen, maahanmuuttopalveluiden sekä järjestöjen edustajia. Seuraamme myös kansainvälistä tilannetta ja kuulumme pohjoismaiseen Foko-verkostoon ja eurooppalaiseen End FGM EU -verkostoon.

Vuonna 2019 järjestimme kahdeksannella paikkakunnalla yli 400 keskustelutilaisuutta ja pienryhmätapaamista tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja itsemääräämisoikeudesta. Niihin osallistui yli 500 henkilöä. Miehiä osallistujista oli viidesosa. 

Lue lisää aiheesta

Henkilökuntamme

Lisätietoja

Johanna Latvala

Sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö / Manager, gender-based violence


Tyttöjen sukuelinten silpominen ja nk. kunniaan liittyvä väkivalta, seksuaali- ja lisääntymisoikeudet, vaikuttaminen, koulutuspyynnöt

+358 44 7061447 johanna.latvala(a)ihmisoikeusliitto.fi

Solomie Teshome

Asiantuntija, sukupuolittuneen väkivallan vastainen työ / Adviser, gender-based violence


Tyttöjen sukuelinten silpominen, seksuaali- ja lisääntymisoikeudet

+358 44 742 0411 solomie.teshome(a)ihmisoikeusliitto.fi

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Ole kanssamme ihmisoikeuksien puolella ja tue sitkeää työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille!

Tee lahjoitus