BLOGI: Viime vuosina toteutetut etuuksien indeksileikkaukset, lapsilisien leikkaukset, asiakasmaksujen korotukset ja maksukattojen muutokset ovat aiheuttaneet dramaattisia kasautuvia vaikutuksia pienituloisimpien elämässä. Viimeisimpänä aktiivimalli on heikentänyt työttömien oikeutta perusturvaan. Lapsiperheköyhyys on Suomessa yleistynyt tavalla, joka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus syventää köyhyyttä entisestään, kun asumistuessa ja toimeentulotuessa huomioitavat kohtuuvuokrat eivät vastaa ihmisten todellisia asumiskustannuksia.

Lakisääteinen perusturvan riittävyyden arviointiryhmä totesi tuoreessa raportissaan, että monissa tilanteissa perusturva ei riitä kattamaan kohtuullista minimikulutusta. Perusturvan heikkenevä taso tarkoittaa yhä uusien ihmisten päätymistä pitkäaikaisesti toimeentulotuen piiriin.

”Pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus tarkoittaa pitkäaikaista vähävaraisuutta ja köyhyyttä. Köyhyys jo sinänsä on suuri ongelma, mutta varsinkin pitkittyessään se saattaa aiheuttaa yksilötasolla näköalattomuutta, toivottomuutta ja osattomuutta,” todetaan Helsingin kaupungin talousvaikeuksia ja velkaantumista käsittelevässä sosiaalisessa raportissa (2016).

Toimeentulotuen liukumisella alkuperäisestä viimesijaisen ja väliaikaisen tuen tehtävästään riittämättömän perusturvan pitkäaikaiseksi paikkaajaksi on isoja seurauksia köyhien ihmisten elämässä. Se tarkoittaa monimutkaistuvaa asiointia ja kasvavaa kontrollia. Hakemus perustoimeentulotuesta pitää toimittaa Kelaan jopa kuukausittain ja siihen vaaditaan paljon liitteitä tiliotteista lähtien. Esimerkiksi veronpalautus tai sukulaisen tilille laittama synttärilahjaraha saattaa sekoittaa toimeentulotuen saannin pahimmillaan useammaksi kuukaudeksi.

Perusturvan tasosta moitteita Euroopan neuvostolta

Suomen rapautunut perusturvan taso on huomioitu jo vuosien ajan myös Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komiteassa. Komitea totesi syksyllä 2014 antamassaan ratkaisussa Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään järjestökanteluun, että useat perusturvaetuudet alittavat Euroopan sosiaalisen peruskirjan artiklan 12 edellyttämän tason. Samat moitteet ovat sittemmin toistuneet määräaikaisraportoinnin yhteydessä.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea pitää riittävänä perusturvan tasona 40 tai 50 prosenttia ekvivalentista mediaanitulosta. Suomen perusturvaetuudet eivät yllä edes 40 prosentin tasoon, jota komitea pitää ehdottomana miniminä silloinkin, kun perusturvaa täydentävät muut sosiaalietuudet kuten asumistuki ja toimeentulotuki.

”Muutkin rikkovat” on huono syy polkea köyhimpien ihmisten oikeuksia

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on eri yhteyksissä korostanut, että perusturvan riittävä taso on poliittinen arvovalinta. Poliittista arvokeskustelua aiheesta toden totta tarvitaan, mutta kanta osoittaa joko puutteellista ymmärrystä kansainvälisestä ihmisoikeusjärjestelmästä tai välinpitämättömyyttä sitä kohtaan. Kyse ei ole vain kansallisesti tehtävästä poliittisesta valinnasta vaan siitä, noudattaako Suomi kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksiaan. On totta, että muutkin valtiot rikkovat Euroopan sosiaalista peruskirjaa. ”Muutkin rikkovat” on kuitenkin luokattoman huono syy rikkoa ihmisoikeuksia.

Sosiaaliturvan uudistamisen lähtökohdaksi on otettava riittävän toimeentulon turvaaminen ihmisoikeutena. Perusturvan taso ei ole vain poliittinen arvovalinta, vaan kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta.

Maija Jäppinen

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja sosiaalityön yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Jäppinen valittiin vastikään Ihmisoikeusliiton puheenjohtajaksi.

____________________________________________________________________________

Vaikuta ja allekirjoita vetoomus perusturvan tason nostamiseksi!

Toimitamme vetoomuksen puolueille ja hallitusohjelman valmistelijoille. Lue vetoomus kokonaisuudessaan täällä.

%d bloggers like this: