Toimistoomme saapui kaksi parikymppistä nuorta naista juttelemaan tärkeästä, muttei kovin helposta aiheesta – tyttöjen ympärileikkauksesta. Molempien vanhemmat ovat syntyjään Somaliasta, naiset itse ovat syntyneet Suomessa. Mitä he ajattelevat tyttöjen ympärileikkauksesta? Miten se koskettaa heidän elämäänsä ja miten se saataisiin loppumaan maailmasta? Ihmisoikeusliitto on tehnyt tyttöjen ympärileikkauksen vastaista työtä Suomessa jo 17 vuotta.
”Olin todella yllättynyt, kun sain äskettäin tietää, että oma äitini on ympärileikattu. Mietin, että onko minun täditkin, ehkä jotkut vanhemmat serkut?” Tämä oli Fatiman ensimmäinen reaktio, kun hänen äitinsä kertoi omasta ympärileikkauksestaan.
”Olin myös vähän vihainen isoäidilleni, että miten hän saattoi tehdä niin tyttärelleen. Tiedän, ettei isoäiti koskaan sallisi, että minut, lapsenlapsensa, ympärileikattaisiin. Mutta äidin kanssa juteltuani ymmärsin, että isoäiti toimi siinä tilanteessa se tiedon mukaan, joka hänellä oli. Jokainen äiti kuitenkin ajattelee lapsensa parasta.”
Tyttöjen ympärileikkaus oli vaikea asia käsittää
Tyttöjen ympärileikkaus ei ole aihe, josta nuoret naiset keskenään juurikaan juttelisivat. Elämässä on opiskelu, kaverit, salilla käyminen ja muut nuorten jutut.
”Ehkä joskus yläasteella kuulin ensimmäisen kerran tyttöjen ympärileikkauksesta. Se oli tosi outo ajatus. En oikein osannut käsittää sitä. Oman äitini kanssa en ole jutellut. Vähän olen yrittänyt, mutta huomaan, että se on vaikea asia äidilleni”, terveydenhoitajaksi opiskeleva Halimo kertoo.
Fatima sanoi yläasteella googlanneensa, mitä tyttöjen ympärileikkaus on, muttei perehtynyt asiaan sen syvällisemmin. Myöhemmin äitinsä kanssa juteltuaan hän halusi tietää enemmän.
Mietin, että mitä jos olisin kasvanut Somaliassa, olisiko minutkin ympärileikattu. Ajattelen, että olen onnekas. Toivon, että asiat muuttuisivat eivätkä tytöt ja naiset joutuisi sitä kokemaan.
Ihmisoikeusliitossa on huomattu, että monet Suomessa syntyneet nuoret, tytöt ja pojat, tarvitsevat tietoa tyttöjen ympärileikkauksesta. Mutta miten nuoret haluaisivat puhua asiasta?
”Ehkä parempi, jos nuoret keskenään puhuisivat. Silloin on helpompi puhua avoimemmin. Omien vanhempien läsnä ollessa voi olla vaikeampaa”, pohtii Fatima.
Halimo ehdottaa, että keskusteluissa voisi olla kolmas osapuoli aluksi mukana. Hän voisi auttaa nuorta ottamaan asia puheeksi vanhempien kanssa. Nuori voi pelätä, miten äiti reagoi, jos nuori haluaa puhua asiasta.
Nuorille on tärkeää välittää tietoa tyttöjen ympärileikkauksesta siksikin, että he voivat tulevaisuudessa suojella omia tyttäriään ympärileikkaukselta. Myös pojat ja miehet tarvitsevat tietoa, siitä Fatima ja Halimo olivat yhtä mieltä.
Suomessa asenteet ovat muuttuneet
Tyttöjen ympärileikkaus on vanha perinne, jonka ajatellaan tekevän tytöistä avioliittokelpoisia. Asiat ovat toisin Suomessa.
Tyttöjen ympärileikkaus ei ole koskaan ollut esillä, kun ystäväni ovat menneet täällä naimisiin. Pojat, jotka ovat Suomessa syntyneet tai kasvaneet, olettavat, ettei tällä asuvaa tyttöä ole ympärileikattu. Se on se oletus, kertoo Fatima.
Tyttöjen ympärileikkaus on yleistä Somaliassa, mutta entäpä Suomessa? Ovatko nuoret naiset koskaan kuulleet, että joku heidän Suomessa syntynyt kaveri tai tuttu tyttö olisi ympärileikattu?
”En ole ikinä kuullut. Meillä on aika tiivis somaliyhteisö. Varmasti olisi jostain kuullut, jos tällaista epäilyä olisi ollut”, sanovat Fatima ja Halimo.
Ratkaisuina tiedon välittäminen ja tyttöjen itsemääräämisoikeuden korostaminen
Miten tämä vakava naisiinkohdistuvan väkivallan muoto saataisiin loppumaan?
”Tiedon levittäminen on tärkeintä. Jos joku tekee sitä uskonnollisista syistä, kerrotaan, ettei uskonto sitä vaadi. Jos syy on se, että tyttö olisi avioliittokelpoinen, kerrotaan naisista, joita ei ole ympärileikattu, jotka ovat naimisissa, heillä on lapsia ja hyvä elämä. Yritetään selvittää syitä, miksi ihmiset ylläpitävät tyttöjen ympärileikkausta. Eikä vain tuomita, että onpa hirveitä ihmisiä. Se ei vie asiaa eteenpäin,” Fatima pohtii.
Myös Halimo uskoo, että tiedolla vaikutetaan ihmisten asenteisiin kertomalla muun muassa faktoja vakavista terveysvaikutuksista. Pysyvässä asennemuutoksessa tärkeää on tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeuden korostaminen.
Molemmat naiset opiskelevat alaa, jossa voivat vaikuttaa kaikkien tyttöjen ja naisten hyvinvointiin. Halimo valmistuu terveydenhoitajaksi, Fatima on psykologian kandidaatti.
”Tulevana terveydenhuollon ammattilaisena uskon, että pystyn auttamaan myös ympärileikkauksen läpikäyneitä naisia ja äitejä suojelemaan tyttäriään ympärileikkaukselta. Siksi haluan asiasta paljon tietoa, jotta voin olla tukena ja apuna”, kertoo Halimo.
Nämä toimistollamme vierailleet nuoret naiset ovat tärkeässä asemassa tyttöjen ympärileikkauksen vastustamisessa ja lopettamisessa. He tulevat varmasti tekemään oman osansa.
Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää!
Naiset saivat itse päättää, millä nimillä haluavat jutussa esiintyä. Kunnioitimme tätä. Fatima ja Halimo eivät ole heidän oikeita nimiään.
Teksti: Reetta Helander
Kuva: Ida Tokola
