YK:n ihmisoikeuskomitea valvoo kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan vastauksia komitean keväällä 2019 esittämiin kysymyksiin Suomen ihmisoikeustilanteesta. Kerroimme pyynnöstä Ihmisoikeusliiton näkemyksen ulkoministeriölle. Nostimme esiin ajankohtaisia ihmisoikeusteemoja, joista olemme aiemminkin ilmaisseet huolemme sekä YK:lle että hallitukselle.

Yhdenvertaisuuslain uudistaminen vahvistaisi oikeuksiin pääsyä

Tällä hetkellä moni syrjintää kokenut jättää viemättä asiansa eteenpäin. Kanteluprosessit vievät kauan ja syrjinnästä on vaikea saada hyvitystä. Yhdenvertaisuuslain uudistaminen helpottaisi oikeuksiin pääsyä. Jos yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voisi määrätä hyvityksen, eikä sen saamiseksi tarvittaisi erillistä oikeusprosessia, nykyistä useampi syrjinnän uhri saisi korvauksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle pitäisi antaa laajemmat valtuudet puuttua työelämän syrjintään. Myös häirintään puuttumista pitäisi tehostaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle pitäisi antaa mahdollisuus viedä tapauksia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman nimettyä uhria. Lisäksi viranomaisten, oppilaitosten ja työnantajien velvoite edistää tasa-arvoa pitäisi ulottaa nykyistä vahvemmin kattamaan myös sukupuolen moninaisuus.

Viharikoksiin ja etniseen profilointiin puututtava pitkäjänteisesti

Viharikoksiin puuttumiseksi on toteutettu viime vuosina monia projekteja. Lyhytaikaisia hankkeita tärkeämpää on esimerkiksi varmistaa viranomaisten riittävä osaaminen ihmisoikeuksista, jotta erityyppiset viharikokset osataan tunnistaa ja ottaa vakavasti. Myös aliraportointia tulee ehkäistä oikeuksiin pääsyn vahvistamiseksi. Hallituksen suunnitteleman rasismin ja syrjinnän vastaisen ohjelman tulee kattaa kaikki syrjintäperusteet ja perustua syrjintää ja viharikoksia kohtaavien ryhmien näkemyksiin ja tarpeisiin.
Etninen profilointi on laissa kiellettyä. Silti tutkimusten mukaan poliisi ja rajaviranomaiset tekevät sitä. Etnisen profiloinnin ehkäisemiseksi tulee vahvistaa ihmisoikeussisältöjä muun muassa poliisin ja rajavartijoiden perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki

Ihmisoikeuskomitea kysyi Suomelta sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki. Hallituksen suunnittelema 18 vuoden ikäraja ja harkinta-aika eivät toteuta itsemääräämisoikeutta. Sukupuolen juridisen vahvistamisen pitäisi perustua omaan ilmoitukseen ja olla myös alaikäisten saatavilla.

Intersukupuolisilla lapsilla on oikeus koskemattomuuteen ja itseään koskevaan päätöksentekoon

Intersukupuolisille lapsille ilman heidän suostumustaan tehtävät, lääketieteellisesti tarpeettomat toimenpiteet loukkaavat lapsen oikeuksia. Hallitusohjelmassa luvataan kieltää intersukupuolisten lasten tarpeettomat leikkaukset. Vaadimme, että kiellosta tulee riittävän kattava, jolloin se koskisi myös muita hoitomuotoja.

Kunniaan liittyvästä väkivallasta tarvitaan koulutusta

Komitean kysymyksissä käsiteltiin kunniaan liittyvää väkivaltaa. Olemme kouluttaneet maahanmuuttoviranomaisia kunniaan liittyvästä väkivallasta ja naisten sukuelinten silpomisesta. Nämä väkivallan muodot tulisi tunnistaa paremmin turvapaikan perusteina. Myös poliisi tarvitsee vahvempaa osaamista näistä teemoista, jotta oikeuksiin pääsy toteutuisi kaikkien uhrien kohdalla. Koulutusta tarvitaan lisää.

Kannatamme pakkoavioliittojen kriminalisointia ja mahdollisuutta mitätöidä pakkoavioliitto. Hallitus on luvannut selvittää molempia asioita. Nykyinen lainsäädäntö ei tunnista riittävän kattavasti kaikkia pakkoavioliiton muotoja.

Saamelaisia on kuultava heihin vaikuttavissa päätöksissä

Vaadimme lausunnossamme valtiota toteuttamaan asianmukaisen neuvotteluprosessin kaikessa saamelaisten oikeuksiin vaikuttavassa päätöksenteossa. Lainsäädäntö edellyttää vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen hankkimista saamelaisilta. Oikeusministeriö on laatinut yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa ohjeistuksen neuvottelujen toteuttamisesta. Viime vuosina hallitus on kuitenkin laiminlyönyt neuvotteluvelvoitteensa useissa saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin keskeisesti vaikuttaneissa hankkeissa.

Alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva YK:n ILO169-sopimus tulee ratifioida Suomessa viivytyksettä. Myös Pohjoismaisen saamelaissopimuksen neuvottelut tulee saattaa päätökseen ja toimeenpanna sopimus saamelaisten oikeuksia vahvistavalla tavalla.

 

Ihmisoikeusliiton lausunto kokonaisuudessaan englanniksi: Statement of the Finnish League of Human Rights concer-ning the implementation of the International Covenant on Civil and Political Rights (ICCPR) in Finland in light of the List of Issues (PDF)

%d bloggers like this: