BLOGI: Sukupuolistunut lähisuhdeväkivalta on vakava ongelma Suomessa. Kunniaan liittyvä väkivalta on yksi sen muodoista. Vaikka kunniaan liittyvällä väkivallalla on paljon yhteistä muun lähisuhdeväkivallan kanssa, on sillä myös omat erityispiirteensä. Ihmisoikeusliitto julkaisi kesäkuussa laajan selvityksen kunniaan liittyvästä väkivallasta ja pakkoavioliitoista Suomessa.

Kunniaan liittyvällä väkivallalla pyritään suojelemaan tai palauttamaan perheen, suvun tai yhteisön kunniaa tai mainetta. Tekojen taustalla on epäily siitä, että henkilö ei noudata tai ei aio noudattaa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä käyttäytymissääntöjä.

Kunniamotiivin ohella kunniaan liittyvän väkivallan erityispiirre on yhteisöllisyys: tekijöitä tai muita henkilöitä teon taustalla voi olla monta, ja väkivaltaa saatetaan pitää yhteisössä oikeutettuna. Tekijät ja muut osalliset voivat myös oleskella useassa maassa. Yhteisö, jonka silmissä kunniaa varjellaan, voi olla abstrakti ja liikkuva.

Mä en edes tienny sen yhteisön olemassa olosta ennen kuin jotenkin häpäisin sen yhteisön. […] Että me tehdään asioita, jotka on väärin, mutta me ei tiedetä, kenen silmis ne on väärin.

Julkaisua seuranneissa keskusteluissa monet esittivät kysymyksen, miksi ylipäätään käyttää sanaa ”kunnia”, eihän väkivallassa ole koskaan mitään kunniallista. Puhummekin ennemmin kunniakäsityksistä kuin kunniasta, koska saman yhteisön sisällä voi olla monenlaisia kunniakäsityksiä. Tutkijat ovat aiheellisesti kritisoineet kunniaan liittyvän väkivallan käsitettä siitä, että vaarana on ”me ja muut” -asetelmien tuottaminen, että keskustelussa voidaan leimata tiettyjä etnisiä ryhmiä tai kunniaan liittyvän väkivallan huomioiminen lisää entisestään ongelmakeskeistä huolipuhetta maahanmuuttajatyttöjen elämästä.

Selvitys kuitenkin vahvisti entisestään ajatustamme siitä, että kunniaan liittyvästä väkivallasta ja sen erityispiirteistä täytyy puhua. Kyse on Suomessa olemassa olevasta ilmiöstä. Erityisen tärkeää kunniaan liittyvästä väkivallasta on puhua niiden vuoksi, joihin se kohdistuu. Kunniakäsitysten ja niihin liittyvän väkivallan erityispiirteiden tuntemisella, kuten yhteisöllisyyden keskeisellä merkityksellä, on vaikutusta siihen, mitkä keinot puuttumiseen valitaan.

Median käsittelyssä kunniaan liittyvän väkivallan muodoista nousevat usein esille niin kutsutut kunniamurhat, ja se näkyi myös Ihmisoikeusliiton selvityksen uutisoinnissa. Kunniaan liittyvä väkivalta on kuitenkin moninainen ilmiö, joka käsittää monenlaisia vakavuudeltaan ja seurauksiltaan erilaisia tekoja. Selvityksen perusteella kunniaan liittyvä väkivalta on tyypillisimmillään sosiaalista rajoittamista, painostamista toimimaan sukupuolittuneiden käyttäytymismallien mukaisesti, uhkailua tai muuta henkistä väkivaltaa.

Mitä itse olen nähnyt, on just se, että se ei tule ihan suoraan pakottamisena, vaan se on itsestään selvää, että sun pitää mennä tämän tietyn, meidän suvun miehen kanssa naimisiin.
Jossain ravintolassa yks  poika […] meinas melkein lyödä mua, että etkö häpeä, miten sä oot pukeutunut, jos sä olisit mun sisko, mä olisin tappanut sut. Sit mä olin et herranjumala, mä en oo nähnyt tätä miestä ikinä.

Selvityksen keskeinen tulos on, että viranomaiset tarvitsevat lisää tietoa kunniaan liittyvän väkivallan erityispiirteistä sekä ohjeita ja tukea siihen puuttumiseen. Nykyisellään ilmiötä ei tunnisteta riittävän hyvin eikä siihen osata tai uskalleta puuttua. Hyvääkin osaamista on, mutta se on satunnaista ja uhrin saama apu vaihtelee. Puuttumattomuus voi johtua paitsi tunnistamatta jäämisestä,  myös siitä, ettei ole olemassa toimintamalleja tai keinoja. Puuttumista arkaillaan, koska halutaan ”sallia kulttuurista erilaisuutta” tai varoa asiakkaan leimaamista tai itse rasistiksi leimautumista.

Toisaalta kunniaan liittyvää väkivaltaa nähdään sielläkin, missä sitä ei ole. Puutteellisen osaamisen vuoksi kunniaan liittyväksi väkivallaksi saatetaan niputtaa kaikki tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten kokema lähisuhdeväkivalta. Tällainen yksinkertaistava ja kulttuuristava tulkinta ei edistä ilmiön ymmärtämistä eikä uhrien auttamista.

Toivomme, että selvitys on lisännyt ymmärrystä kunniaan liittyvästä väkivallasta Suomessa. Listaamme sen johtopäätösluvussa konkreettisia, eri viranomaistahoja ja niiden välistä yhteistyötä koskevia suosituksia ilmiöön puuttumisen ja sen ehkäisemisen tehostamiseksi. Valtion tulee ottaa koordinaatiovastuu kunniaan liittyvän väkivallan vastaisesta työstä sekä kehittää yhtenäisiä käytäntöjä siihen puuttumiseen ja uhrien suojeluun. Nyt siihen on tarjolla työkalupakki.

Maija Jäppinen
Tutkimuspäällikkö

Johanna Latvala
Projektipäällikkö

Sitaatit ovat selvitystä varten tehdyistä haastatteluista.

Painettua selvitystä voi tilata Ihmisoikeusliitosta (info@ihmisoikeusliitto.fi) postikulujen hinnalla.

Linkki selvityksen pdf-versioon: Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa 

Kysymyksiä ja vastauksia kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Lue lisäksi: Miten puuttua kunniaan liittyvään väkivaltaan?

Selvityksen esittelydiat (pdf).