TIEDOTE: Suomi on saanut moitteita Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta perusturvan, kuten työttömyysturvan, liian alhaisesta tasosta. Suomen valtio on kuitenkin sivuuttanut kritiikin, todetaan Ihmisoikeusliiton ja Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tiedotteessa.

Perusturva

Kaisa Nevanperä on toiminut köyhyyskokemusasiantuntijana Ihmisoikeusliitossa.

Euroopan neuvoston alainen Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea antoi tämän vuoden alussa loppupäätelmänsä Suomen 12. määräaikaisraporttiin, jonka Suomi toimitti komitealle lokakuussa 2016. Teemana oli tällä Euroopan sosiaalisen peruskirjan* raportointikierroksella “terveys, sosiaaliturva ja sosiaalinen suojelu” ja se käsitteli Suomen tilannetta vuosina 2012-2015.

Komitean uusimman maaraportin mukaan Suomen valtio ei noudata peruskirjassa turvattuja sosiaalisia oikeuksia kaikkien artikloiden osalta. Muun muassa työttömyysturva on liian alhainen, sillä se ei kata tuensaajan perustarpeita ja jää sosiaalisen peruskirjan tarkasteleman köyhyysrajan alle.

Suomi on saanut komitealta kritiikkiä sekä edellisellä että tällä hallituskaudella. Vuotta 2012 koskevassa järjestökantelussa Suomen katsottiin loukkaavan peruskirjan takaamaa vähimmäistoimeentuloa monien perusturvatukien osalta. Komitea totesi Suomen loukkaavan peruskirjaa myös päätöksessä, joka tuli julkiseksi toukokuussa 2017. Siinä komitea totesi Suomen työmarkkinatuen olevan liian alhainen. Komitea toistaa uusimmassa raportissaan molempia järjestökanteluita koskevat huomiot.

”Komitea pyytää Suomen valtiota seuraavassa raportissa arvioimaan siitä, miten komitean huomiot järjestökanteluihin vähimmäisturvan tasosta ovat edenneet”, kommentoi Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja Yrjö Mattila.

”Vaikka hallitus nosti huhtikuussa joitakin minimitasoisia etuuksia, kuten sairauspäivärahaa, ovat ne yhä alle Euroopan neuvoston edellyttämän tason”, sanoo Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula.

Komitean viimeisimpiä päätelmiä (23.1.2018) ei ole huomioitu Suomessa vielä millään tavalla.

”Tämä herättää kysymyksen siitä, miten vakavasti komitean loppupäätelmiin Suomessa suhtaudutaan. Komitea huomioiden ja ratkaisujen tulisi johtaa tilanteen korjaamiseen, mutta nyt Suomi on sivuuttanut ne vähin äänin”, toteaa Heli Markkula.

Lisätietoja:

  • Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö, heli.markkula@ihmisoikeusliitto.fi p. 044 738 9120

Ihmisoikeusliitto ja Suomen sosiaalioikeudellinen seura laativat komitealle varjoraportin (2017) https://ihmisoikeusliitto.fi/varjoraportti-oikeus-terveyteen-ja-toimeentuloon/

*Euroopan sosiaalinen peruskirja muodostaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa Euroopan neuvoston ihmisoikeusmekanismin. Peruskirjan artiklat koskevat muun muassa työntekijöiden oikeuksia, vähimmäistoimeentuloa sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Peruskirjan tavoitteena on turvata ja edistää sosiaalisia oikeuksia Euroopassa asettamalla sopimusvaltioille vähimmäisvaatimuksia, joihin niiden on sitouduttava. Nämä oikeudet on taattava kaikille jäsenvaltion oikeudenkäyttöpiirissä oleville henkilöille ilman syrjintää. Euroopan neuvoston alainen sosiaalisten oikeuksien komitea valvoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan turvaamia sosiaalisia oikeuksia.

Linkkejä:

 

Ryhdy ihmisoikeuspuolustajaksi, sillä ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Tutustu Ihmisoikeusliiton jäsenyyteen ja liity jo tänään!

Liity jäseneksi!
%d bloggers like this: