Viime syksynä Suomi raportoi Euroopan neuvostolle siitä, miten hyvin se turvaa tietyt ihmisoikeudet Suomessa. Raportti käsitteli terveyttä, sosiaaliturvaa, vanhustenhoitoa sekä köyhyyttä ja syrjäytymistä koskevia Euroopan sosiaalisen peruskirjan artikloja. Ihmisoikeusliitto ja Suomen sosiaalioikeudellinen seura ovat laatineet oman varjoraporttinsa.

Raportissamme nostamme esiin lukuisia terveyteen ja toimeentuloon liittyviä ihmisoikeusongelmia, joihin Suomen viranomaisten tulisi reagoida. Ihmisoikeudet Suomessa eivät kaikkien kohdalla toteudu.

1.      Perusturvan taso on liian alhainen

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea totesi jo syksyllä 2014 antamassaan ratkaisussa Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään kanteluun, etteivät useat perusturvaetuudet vastaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan edellyttämää tasoa. Komitean esiin nostamat huomiot eivät ole kuitenkaan johtaneet epäkohtien korjaamiseen. Päinvastoin etuuksien alhaisen tason lisäksi indeksien leikkaaminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen nostaminen sekä lääkekustannusten omavastuiden korottaminen ovat vaikeuttaneet entisestään kaikkein köyhimpien ihmisten tilannetta. Samoille henkilöille kasautuvien leikkausten vaikutukset voivat olla dramaattisia. Suomi on sitoutunut Eurooppa 2020 -strategiassa vähentämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää 150 000 ihmisellä vuoteen 2020 mennessä. Tilanne näyttää kuitenkin olevan menossa päinvastaiseen suuntaan.

2.      Vanhustenhoidossa on suuria alueellisia eroja

Vanhustenhoidon saatavuudessa on selkeitä alueellisia eroja, minkä takia yhdenvertaisuus ei toteudu. Eri kuntien välillä on selkeitä eroja siinä, miten paljon vanhustenhoitoon ja omaishoitoon käytetään rahaa. Erityisesti omaishoitajien asemassa eri kunnissa on suuria eroja, minkä seurauksena osa vanhuksista jää vaille tarvitsemaansa omaishoitoa tai muuta hoivaa. Myös laitoshoitopaikkoja on osassa kunnista liian vähän, tai hoitopaikat ovat liian kalliita. Laitoshoitoon siirtyvän puolison kotiin jäävä puoliso, usein nainen, voi joutua kestämättömään taloudelliseen tilanteeseen. Kaiken kaikkiaan osa vanhuksista jää Suomessa ilman tarvitsemaansa hoitoa, mikä rikkoo Euroopan sosiaalisen peruskirjan artiklaa numero 23. Komitea on huomauttanut jo aiemmin Suomelle, että ympärivuorokautista hoivaa koskevien maksujen sääntelyn riittämättömyys yhdistettynä hoitopaikkojen liian alhaiseen määrään on johtanut sopimuksen rikkomiseen. Suomi ei ole tietyistä korjaavista toimenpiteistä huolimatta tehnyt riittäviä parannuksia tilanteeseen.

3. Yhdenvertaisuus ei toteudu sairaanhoitoon pääsyssä

Vaikka viranomaiset ovat yrittäneet vauhdittaa perusterveydenhoidon piiriin pääsyä, joutuu edelleen osa potilaista odottamaan hoitoon pääsyä yli terveydenhuoltolain säätämän kolme kuukautta. Yhdenvertaisuus ei toteudu myöskään ensihoitoon pääsyssä, jossa Suomessa on suuria alueellisia eroja. Joissain osissa maata ambulanssin ja ensihoitajien tulo paikalle voi kestää kriittisen kauan. Myös vankien oikeus heille kuuluvaan terveydenhoitoon toteutuu epätasaisesti eri vankiloissa. Esimerkiksi Hämeenlinnan vankisairaalassa ei ole naisille somaattisen hoidon sairaalapaikkoja.

4.      Koulujen sisäilmaongelmat on otettava vakavasti

Suomen lainsäädäntö edellyttää, että kunnat turvaavat lapsille terveellisen kouluympäristön ja seuraavat säännöllisillä tarkastuksilla tilannetta. Tästä huolimatta lukuisissa Suomen kouluissa on vakavia sisäilmaongelmia ja niihin liittyviä oireita on havaittu sekä opettajilla että oppilailla. THL ja asiaa valvovat viranomaiset ovat turhaan muistuttaneet systemaattisten tarkastusten tärkeydestä. Koulujen sisäilmaongelmat tulee nähdä myös sosiaalisten oikeuksien turvaamisen kysymyksenä.

 

 

5.      Paperittomien oikeus terveydenhuoltoon ei toteudu

Paperittomien siirtolaisten pääsyä terveydenhoitoon ei turvata tämänhetkisessä lainsäädännössä. Lain nojalla paperittomat ovat oikeutettuja kiireelliseen hoitoon , mutta myös siitä peritään maksu. Näihin palveluihin ei myöskään luokitella raskaudenajan palveluita tai vakavien kroonisten sairauksien hoitoa. Paperittomien terveydenhoitoa koskeva lakialoite kaatui viime hallituskaudella eikä lainsäädäntötyö näytä jatkuneen. Tämän hetkinen tilanne loukkaa YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisen oikeuksien yleissopimuksen ja Euroopan sosiaalisen peruskirjan paperittomille turvaamia terveydellisiä oikeuksia.

 

6.      Transihmisten sterilisaatiopakko on ihmisoikeusloukkaus

Lainsäädäntö edellyttää tällä hetkellä, sukupuolta korjaavalta ihmiseltä lisääntymiskyvyttömyyttä sekä psykiatrista diagnoosia. Nykytilanne loukkaa transihmisten oikeutta terveyteen sekä tranihmisten itsemääräämisoikeutta. Suomeen on pikimmin luotava ihmisoikeudet turvaava translaki.

 


Kuukausilahjoitus

Lahjoittamalla tuet ihmisoikeustyötä Suomessa
Pitkäjänteinen asiantuntija- ja tutkimustyö tarvitsee tukeasi! Lahjoituksesi käytetään suoraan ihmisoikeuksien edistämiseen Suomessa.

Ihmisoikeudet Suomessa eivät toteudu kaikkien kohdalla. Riittävän perusturvan, terveellisen kouluympäristön tai yhdenvertaisen vanhustenhoidon takaaminen eivät ole vain poliittisia arvovalintoja. Ne ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä ja Suomella on velvollisuus turvata ne oikeudet, joihin se on kansainvälisten sopimusten myötä sitoutunut.

Ihmisoikeusliitto on ainoa Suomen ihmisoikeustilanteeseen keskittyvä järjestö. Puolustamme perus- ja ihmisoikeuksia, vaadimme niiden toteuttamista ja tuomme päivänvaloon ihmisoikeusloukkauksia Suomessa.

Lähetämme kuitin tähän osoitteeseen

Lue varjoraportti kokonaisuudessaan (pdf): European Social Charter NGO report Finland (31.3.2017)

Oletko kiinnostunut Ihmisoikeusliiton jäsenyydestä? Lue lisää ja liity ihmisoikeuksien puolustajiin: ihmisoikeusliitto.fi/jaseneksi

%d bloggers like this: