Tenojoki-seminaarin videotallenteet löytyvät täältä. Alla tiivistelmä seminaarista suomeksi ja pohjoissaameksi.
Tenojoki! Minne jäivät saamelaisten oikeudet? -seminaari
Ihmisoikeusliitto järjesti 23.11.2017 seminaarin, jossa pureuduttiin kysymykseen Tenojoki-sopimuksesta ja saamelaisten oikeuksista. Pääsihteeri Kaari Mattila kertoi seminaarin avaavassa puheenvuorossaan Ihmisoikeusliiton tukeneen saamelaisia heidän oikeuksiaan edistävässä työssä vuosikymmeniä. Tällä hetkellä järjestö seuraa erityisesti neuvotteluvelvoitteen toteutumista ja yhdenvertaisuuden toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa, opetuksessa ja koulutuksessa sekä saamelaisten oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie kertoi aiheesta perustuslakivaliokunnan näkökulmasta toteamalla perustuslakivaliokunnan ottaneen asian käsittelyssä riittävästi saamelaisten oikeuksien toteutumisen sekä lausunnossaan selkeästi tuonut esille hallituksen esitykseen sisältyvät ongelmakohdat.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi Saamelaiskäräjien tilanteesta, jossa saamelaiskäräjälaki velvoittaa moneen, mutta käräjien resurssit ovat liian pienet. Saamelaiskäräjälain neuvotteluvelvoitetta koskeva pykälä on pykälistä keskeisin ja perinteiset elinkeinot ovat saamelaisten oikeuksien kannalta olennaisen tärkeitä.
Sanila-Aikio katsoi, että pitkänä jatkumona katsottuna muun muassa Saamelaiskäräjälain kaatuminen, kalastuslain muuttaminen, metsähallituslakiuudistus, maakunta- ja soteuudistukset sekä Jäämeren ratahanke suhteutettuna Teno-sopimukseen jättävät perustuslakivaliokunnan lauselmat täysin tyhjiksi.
Tutkija Heta Heiskanen Tampereen yliopistosta kertoi puheenvuorossaan Tenojoki-sopimuksen saaneen kritiikkiä niin Saamelaiskäräjiltä, saamelaisilta kuin perustuslakivaliokunnalta, Ihmisoikeusliitolta ja tutkijoilta.
Tenojoki-sopimuksen nykytila ja tulevaisuus?
Paneelikeskustelussa Tenon kalastaja ja saamelaispoliitikko Áslak Holmberg kertoi, että sopimuksella ei ole paikallista tukea. Yksikään saamelainen ei ole hyväksynyt sopimusta.
Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste sanoi, että Tenojoki-sopimuksessa piti ottaa huomioon lohisaaliiden pieneneminen ja kestävä kalastus. Hakasteen mukaan paikalliset osallistuivat neuvotteluihin. Tiina Sanila-Aikion mukaan kyse oli lähinnä kuulemisen kaltaisesta tilaisuudesta. Viimeaikaisista hankkeista myös metsähallituslaki-uudistuksessa saamelaisten neuvotteluvelvoite jäi toteutumatta.
Lapin yliopiston vanhemman tutkijan Leena Heinämäki kertoi, että YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan pelkkä kuuleminen ei enää riitä vaan tarvitaan todellinen neuvotteluprosessi. Iso ongelma on lisäksi, että muualla elävien Tenojoen saamelaisten perinteisiä pyyntioikeuksia rajoitetaan merkittävästi.
Tapio Hakaste myönsi, että neuvotteluvelvoitteessa virhe on tapahtunut ja aiotaan jatkossa toimia paremmin. Áslak Holmberg sanoi, että pyyntiä voitaisiin rajoittaa niin, ettei loukata perustuslakia, saamelaisten oikeuksia ja kansainvälistä oikeutta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä muistutti yleisöpuheenvuorossaan perustuslain 22. pykälästä, jonka mukaan viranomaisella on velvollisuus huolehtia, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa. Yhdenvertaisuuslaissa on myös edistämisvelvollisuus viranomaisille. Pimiän mukaan on syntynyt kuva, että maa- ja metsätalousministeriössä on vaikea ymmärtää saamelaisten perustuslakiin perustuvia oikeuksia.
Neuvotteluvelvoitteen varmistaminen tulevaisuudessa
Leena Heinämäen mukaan pohjoismainen saamelaissopimus vahvistaisi tilannetta neuvotteluvelvoitteen suhteen. Oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön johtaja Johanna Suurpää kertoi ministeriön julkaisemasta ohjemuistiosta, jossa käydään läpi neuvottelumenettelyn luonne ja hyviä käytäntöjä kansainvälisen oikeuden näkökulmasta.
Tiina Sanila-Aikion mukaan Saamelaiskäräjille tarvitaan lisää resursseja osallistumiseen ja asiantuntijoiden käyttöön. Johanna Suurpää kertoo, että oikeusministeriö aikoo toteuttaa koulutusta toivottavasti yhdessä saamelaiskäräjien kanssa. Luottamusta halutaan lisätä.
Tiina Sanila-Aikio huomautti keskustelussa myös, että neuvotteluvelvoite koskee todella laajaa toimijoiden kirjoa. On äärimmäisen tärkeä, että eri toimijat ovat tietoisia ja saavat koulutusta neuvotteluvelvoitteen toimeenpanoon. Se on jatkossakin koetuksella, muun muassa Jäämeren ratahankkeesta johtuen.
EU:n rooli alkuperäiskansojen oikeuksien turvaamisessa
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kysyy puheenvuorossaan, miksi EU tekee niin vähän muun muassa saamelaisten asemassa ja vastaa, että jäsenmaat eivät ole antaneet työkaluja perusoikeuksien toteutumisen valvontaan jäsenmaissa. Parlamentin arktista politiikkaa koskevassa mietinnössä kaikki pohjoismaat vastustivat alkuperäiskansan oikeuksien mainitsemista.
Pietikäisen ehdotukset ovat: EU:n toimivalta kuntoon, syrjinnänvastainen direktiivi voimaan, otetaan mallia siitä, millaiset periaatteet meillä on, kun puhutaan alkuperäiskansoista EU:n ulkopuolella ja tehdään saamelaiskansojen neuvottelukunta.
Ihmisoikeusliiton puheenjohtaja Reetta Toivanen päätti seminaarin tiivistämällä, että Tenojoki-sopimus on vain jatkumo historiassa (saamelaisten oikeuksien suhteen) siitä, että jollain on valtaa toimia ja toisilla valtaa on vähemmän. Tästä prosessista voidaan oppia. Ihmisoikeusliitto ottaa tästä koppia ja valvoo, että oppiminen alkaa tapahtua.
Deatnu! Gosa báhce sámiid vuoigatvuođat? -seminára
Olmmošvuoigatvuođalihttu lágidii 23.11.2017 seminára, gos suokkardalle gažaldagaid Deanu-soahpamuša ja sámiid vuoigatvuođaid birra. Váldočálli Kaari Mattila muitalii seminára rahpansáhkavuorus, ahte Olmmošvuoigatvuođalihttu lea dorjon sámiid sin vuoigatvuođaid ovddideaddji barggus jo jahkelogiid čađa. Dál searvi čuovvu earenoamážit dan, mo ráđđádallangeatnegasvuohta ollašuvvá ja mo ovttaveardásašvuohta ollašuvvá sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusain, oahpahusas ja skuvlejumis ja maid sámiid vuoigatvuođat iežas gillii ja kultuvrii.
Vuođđoláhkaválljogotti ságadoalli Annika Lapintie muitalii fáttás vuođđoláhkaválljogotti oainnus ja son muitalii, ahte vuođđoláhkaválljogoddi lea váldán doarvái bures ášši gieđahallamis sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama ja maid buktán cealkámušain čielgasit ovdan ráđđehusa evttohusa čuolmmaid.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio muitalii Sámedikki dilis, mii lea dakkár ahte sámediggeláhka geatnegahttá máŋgga áššái, muhto resurssat leat menddo vátná. Sámediggelága ráđđádallangeatnegasvuođa guoskevaš paragráfa lea lága deháleamos paragráfa ja árbevirolaš ealáhusat leat sámiid vuoigatvuođaid dáfus eandalii dehálaččat.
Sanila-Aikio oaidná ahte dát dáhpáhusaid ráidu, go Sámediggelága ođasmahttin gomihuvvui, guolástanláhka, meahciráđđehusláhka ođasmahttojedje, eanangotte- ja sodeođasmahttin ja Jiekŋameara ruovdemáđija fitnu ovttas Deanu-soahpamušain dahket vuođđoláhkaváljagotti cealkámušaid áibbas guorusin.
Dutki Heta Heiskanen Tampere universitehtas muitalii sáhkavuorustis, ahte Deanu-soahpamuš lea cuiggoduvvon Sámedikki, sámiid ja vuođđoláhkaváljagotti bealis ja nu maid Olmmošvuoigatvuođalihttu ja dutkiid bealis.
Deanu-soahpamuša dalá dilli ja boahtteáigi?
Panelaságastallamis Deanu guolásteaddji ja sámepolitihkkár Áslak Holmberg muitalii, ahte soahpamušas ii lean báikkálaččaid doarjja. Oktage sápmelaš ii leat dohkkehan soahpamuša.
Ráđđádalli virgeolmmoš Tapio Hakaste dajai, ahte Deanu-soahpamušas fertii váldit vuhtii luossasállašiid meari geahppuma ja suvdilis guolásteapmi. Hakaste mielas báikkálaččat serve ráđđádallamiidda. Tiina Sanila-Aikio mielas das lei gal eambboge sáhka gullamis. Varraseamos fitnuin maiddái meahciráđđehuslága ođasmahttimis sámiid ráđđádallangeatnegasvuohta ii ollašuvvan
Lappi universitehta boarrásit dutki Leena Heinämäki muitalii, ahte ON:a olmmošvuoigatvuođakomitea mielde gullan ii leat doarvái, muhto dárbbašuvvo albma ráđđádallanproseassa. Stuorra váttisvuohtan lea maiddái, ahte eará guovllus ássi Deanuleagi sápmelaččaid árbevirolaš bivdinvuoigatvuođat ráddjejuvvojit mearkkašahtti ollu.
Tapio Hakaste mieđihii, ahte ráđđádallangeatnegasvuođas lea dáhpáhuvvan feaila ja boahtteáiggis áigot meannudit buorebut. Áslat Holmberg dajai ahte bivddu sáhtášii ráddjet maid nu, ahte ii loavkašuhtášii vuođđolága, namalassii sámiid vuoigatvuođaid ja riikkaidgaskasaš duopmostuoluid.
Ovttaveardásašvuođaáššeolmmoš Kirsi Pimiä muittuhii guldaleaddjisáhkavuorustis vuođđolága 22. paragráfas, man mielde eiseválddiin lea geatnegasvuohta fuolahit ahte vuođđo- ja olmmošvuoigatvuođat ollašuvvet Suomas. Ovttaveardásašvuođa lágas lea maid ovddidangeatnegasvuohta eiseválddiide. Pimiä mielde lea šaddan áddejupmi, ahte eana- ja meahccedoalloministeriijas lea váttis áddet sámiid vuoigatvuođaid, maid vuođđun lea vuođđoláhka.
Ráđđádallangeatnegasvuođa ollašuvvan boahtteáiggis
Leena Heinämäki mielde davviriikkalaš sámesoahpamuš nannešii ráđđádallangeatnegasvuođa. Vuoigatvuođaministeriija demokratiija- ja giellaáššiid ovttadaga jođiheaddji Johanna Suurpää muitalii ministeriija almmustahttán rávamuituičállimis, mas čilgejuvvojit ráđđádallanvuogi iešvuođat ja buorit meannudanvuogit riikkaidgaskasaš vuoigatvuođaid dáfus.
Tiina Sanila-Aikio mielde Sámediggi dárbbaša lasi resurssaid oassálastimii ja maid geavahit eambbo áššedovdiid. Johanna Suurpää muitalii ahte vuoigatvuođaministeriija áigu ollašuhttit skuvlejumi sávvamis ovttas sámedikkiin. Luohttámuša hálidit lasihit.
Tiina Sanila-Aikio fuomášuhtii ságastallamis maiddái, ahte ráđđádallangeatnegasvuohta guoská duođai máŋggaid doibmiid. Lea earenoamáš dehálaš, ahte iešguđetge doaibmit diđoštit ja ožžot skuvlejumi dasa mo ráđđádallangeatnegasvuohta ollášuhtto. Dat lea boahtteáiggisge hástalusaid ovddas, earret eará Jiekŋameara máđija dihte.
EU rolla álgoálbmotvuoigatvuođaid dorvvasteamis
Europarlamentarihkkár Sirpa Pietikäinen jearrá sáhkavuorustis, manin EU dahká nu unnán sámiid sajádahkii ja vástida maid ahte miellalahttoriikkat eai leat addán bargoneavvuid mo čuovvut vuođđovuoigatvuođaid ollašuvvama miellalahttoriikkain. Parlameantta árktalaš politihka guoskevaš smiehttamušas buot davviriikkat vuostálaste álgoálbmogiid vuoigatvuođaid namuheami.
Pietikäinen evttoha ná: EU:a doaibmaválddi galgá oažžut ortnegii, vealaheami vuostálasti direktiivva fápmui ja váldit málle das, makkár prinsihpat mis leat, go lea sáhka álgoálbmogiin EU olggobealde ja ásahit sámiid ráđđádallangotti.
Olmmošvuoigatvuođalihttu ságadoalli Reetta Toivanen loahpahii seminára čoahkkáigeasuin, ahte Deanu-soahpamuš lea historjjálaš joatkka (sámiid vuoigatvuođaid ektui) das, ahte muhtumiiguin lea eambbo váldi doaibmat ja nuppiin lea unnit váldi. Dán proseassas sáhttit oahppat. Olmmošvuoigatvuođalihttu duste ášši ja gohcá ahte oahppan álgá.
