Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevat maahanmuuttajat ja heidän jälkeläisensä kokevat Suomessa usein syrjintää ja häirintää verrattuna muihin EU-maihin, kertoo Euroopan perusoikeusviraston (FRA) laaja kyselytutkimus. Syrjintä uhkaa murentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta Euroopassa. 

Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 25 500 maahanmuuttajaa tai etniseen vähemmistöön kuuluvaa vastaajaa kaikista EU-maista. Vastaava tutkimus toteutettiin viimeksi vuonna 2008.

”Lähes 10 vuotta sitten varoitimme laajamittaisen etnisen syrjinnän ja vihan olemassaolosta. Nyt nämä uudet tulokset osoittavat, että lakimme ja toimintalinjamme eivät riitä suojelemaan ihmisiä, joita niiden on tarkoitus palvella,” sanoo EU:n perusoikeusviraston johtaja Michael O’Flaherty.

Kaikkien Suomessa haastateltujen tausta oli Saharan eteläpuolisissa maissa. Heistä 60 prosenttia oli kokenut syrjintää Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana, verrattuna 39 prosenttiin kaikista tutkimukseen EU-maissa haastatelluista Saharan eteläpuolisten maiden maahanmuuttajista ja heidän jälkeläisistään.

Naiset kokivat syrjintää miehiä useammin ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat toisen sukupolven maahanmuuttajia enemmän. Syrjintää oli eniten julkisissa tai yksityisissä palveluissa. Lisäksi syrjintää koettiin koulutuksessa, työnhaussa ja työpaikalla.

Vihamotiiviin perustuvan häirinnän kohteeksi joutui 47 prosenttia tutkimukseen osallistuneista verrattuna 21 prosenttiin kaikista tutkimukseen EU:ssa haastatelluista, joilla oli tausta Saharan eteläpuolisissa maissa.

Suurin osa syrjinnästä, häirinnästä ja väkivallasta jätettiin ilmoittamatta, mutta Suomessa asuvat ilmoittivat syrjinnästä eniten.  Lähes joka kolmas vastaajista teki ilmoituksen viimeisimmästä syrjintätapauksestaan. Suomessa 26 prosenttia vastaajista oli tietoisia tukea tai neuvoja syrjinnän uhreille antavista tahoista.

Kyselyyn vastanneilla oli valtaväestöä suurempi luottamus maidensa julkisiin instituutioihin. Suurin osa vähemmistöjen edustajista on myös erittäin kiintyneitä kotimaahansa. Syrjintä, suvaitsemattomuus ja viha uhkaa raportin mukaan kuitenkin marginalisoida ja vieraannuttaa vähemmistöryhmien edustajia.

”Kaikenlainen syrjintä ja viha murentavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja luovat eriarvoisuutta, joka vaikuttaa vahingollisesti sukupolviin lisäämällä vieraantumista. Tällä voi olla lopulta tuhoisat seuraukset”, O´Flaherty sanoo.


Lisätietoja:

Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Milla Aaltonen, puh. +358 44 738 9120.


FRA on EU:n riippumaton elin, joka antaa perusoikeuksiin liittyvää tukea ja asiantuntemusta EU:lle ja sen jäsenvaltioille. Ihmisoikeusliitto toimii EU:n perusoikeusviraston yhteyskeskuksena Suomessa.

%d bloggers like this: