1. Ilmiö on olemassa

Avioliittoon pakottamista esiintyy eri muodoissa myös Suomessa. Tämä käy ilmi Ihmisoikeusliiton (2016) ja oikeusministeriön (2017) selvityksistä. Esimerkiksi Suomessa asuva alaikäinen tyttö saatetaan pakottaa avioliittoon hänelle aiemmin tuntemattoman, ulkomailla asuvan miehen kanssa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi tytön vanhemman tai vanhempien alkuperäiseen kotimaahan suuntautuvalla kesälomamatkalla.

2. Ihmisoikeusloukkaus

Avioliittoon pakottaminen on määritelty ihmisoikeusloukkaukseksi useissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa kuten YK:n naisten oikeuksien sopimuksessa ja Euroopan neuvoston yleissopimuksessa lähisuhdeväkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi eli nk. Istanbulin sopimuksessa.

3. Sukupuolittunutta väkivaltaa

Pakkoavioliitto on jo itsessään eräs sukupuolittuneen väkivallan muoto. Sen lisäksi pakkoavioliitoissa esiintyy usein fyysistä, henkistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa. Pakkoavioliitto kohdistuu pääosin tyttöihin ja naisiin, mutta myös poikiin ja miehiin.

4. Suomen kansainväliset velvoitteet

Suomea velvoittaa pakkoavioliiton kriminalisoimiseen Euroopan neuvoston yleissopimus lähisuhdeväkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi eli nk. Istanbulin sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 2015. Monet muut Euroopan maat, kuten Norja, Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia ovat kriminalisoineet avioliittoon pakottamisen. Suomi ei kuitenkaan ole näin tehnyt.

5. Nykyinen lainsäädäntö puutteellinen

Avioliittoon pakottamisesta voidaan rangaista Suomen rikoslaissa ihmiskauppana, törkeänä ihmiskauppana tai pakottamisena. Nykylainsäädäntö ei ole kuitenkaan riittävä avioliittoon pakottamiseen syyllistyneiden rankaisemiseksi ja uhrien suojelemiseksi. Esimerkiksi i­hmiskauppaa koskeva lainsäädäntö ei kata kaikkia avioliittoon pakottamisen muotoja. Pakottaminen puolestaan on asianomistajarikos, jolloin on uhrin vastuulla käynnistää rikosprosessi. Haavoittuvassa asemassa olevalle pakkoavio­liiton uhrille tämä voi olla mahdotonta.

Kynnys ilmoittaa pakkoavioliitosta on korkea myös siksi, ettei väkivallan uhrien suojelu ylipäätään nykyisellään Suomessa toteudu riittävän tehokkaasti, mistä Suomi on saanut huomautuksia kansainvälisiltä elimiltä. Erityisen huonosti pystytään suojelemaan yhteisöllisen väkivallan kuten kunniaväkivallan uhreja. Sekä tekijän rankaisemiseksi että uhrien tehokkaammaksi suojelemiseksi rikoslakia tuleekin täsmentää.

6. Vahva viesti

Avioliitoon pakottamisen kriminalisoinnilla Suomen valtio esittää yksiselitteisesti, että se ei hyväksy avioliittoon pakottamista. Lisäksi kriminalisointi antaa pakkoavioliiton uhrille selkeän viestin siitä, että hän on rikoksen uhri.

__________________________________________________________________________________________________

Ihmisoikeusliitto luovutti vetoomuksen pakkoavioliiton kriminalisoimiseksi oikeusministeri Antti Häkkäselle huhtikuussa 2018. Vetoomuksen allekirjoitti lähes 5500 ihmistä. Lue lisää vetoomuksen luovutuksesta (linkki).

 

%d bloggers like this: