Ihmisoikeusliiton verkostotapaamisessa pohdittiin ja ratkottiin maahanmuuttajien kanssa ihmisoikeuskysymyksiä Suomessa. Syrjintä ja käytännön ongelmat herättivät keskustelua vasta maahantulleiden ja täällä jo pitempään olleiden keskuudessa.

Esimerkiksi viranomaisten toiminnasta oli paljon kysymyksiä.

Ihmisoikeusliiton verkostotapaamisessa keskusteltiin ihmisoikeuskysymyksistä ja maahanmuuttajien kohtaamista haasteista.

Ihmisoikeusliiton verkostotapaamisessa keskusteltiin ihmisoikeuskysymyksistä ja maahanmuuttajien kohtaamista haasteista.

Ihmisoikeusliiton asiantuntijat tapasivat lauantaina 2.4. Suomessa jo pitkään asuneita ja tänne vasta tulleita maahanmuuttajia. Verkostotapaamisen tarkoituksena oli keskustella ja jakaa tietoa ihmisoikeuksista Suomessa sekä Ihmisoikeusliiton toiminnasta. Tapaamisessa maahanmuuttajat saivat samalla myös jakaa kokemuksiaan ja neuvojaan toisilleen sekä tutustua Ihmisoikeusliiton toimintaan.

Pohdintaan nousivat myös monet käytännön asiat, joita maahanmuuttajien täytyy ratkoa arjessaan. Esimerkiksi nyt nuoria maahanmuuttajia mietityttää kesätyöpaikan saanti.

“Paljon oli lisäksi kysymyksiä virallisista asioista, Suomen laeista ja säännöistä. Olemme tyytyväisiä tapaamiseen, vaikka toki sitä toivoo, että olisimme voineet vielä enemmän auttaa käytännön huolissa”, kertoo Ihmisoikeusliiton asiantuntija Saido Mohamed.

Mohamed vastasi tapaamisessa somalinkielisen ryhmän vetämisestä. Lisäksi keskustelua käytiin asiantuntija Solomie Teshomen johdolla myös amharan kielellä. Yhteensä paikalla oli noin 30 osallistujaa, jotka ovat muuttaneet Suomeen Somaliasta, Etiopiasta ja Eritreasta.

Keskusteluissa nousi myös esille lisääntynyt rasismi ja syrjintä. Ryhmässä kaivattiin lisää tietoa siitä, pitäisikö asiasta tehdä rikosilmoitus, ja keneen voi ottaa yhteyttä, jos kohtaa syrjintää.

“Kaikki eivät ole tietoisia siitä, että poliisille voi ilmoittaa näistä asioista, ja että poliisi voi auttaa. Synnyinmaassa kun ei ole totuttu siihen, että poliisiin voi luottaa”, huomauttaa Mohamed.

Teshome kertoo, että samoin lastensuojeluviranomaisten toimintaperiaatteet olivat monelle epäselviä.

“Monilla oli huoli lastensuojelun roolista ja siitä, miten se toimii – voiko sieltä saada tukea vai otetaanko lapset heti huostaan?”

Mohamed ja Teshome työskentelevät Ihmisoikeusliiton KokoNainen-hankkeessa, jossa ennaltaehkäistään tyttöjen ympärileikkausta. Työn tavoitteena on, ettei Suomessa asuvia tyttöjä ympärileikata täällä tai ulkomailla. Asennemuutostyötä tehdään maahanmuuttajien kanssa, ja parhaassa tapauksessa tieto leviää Suomesta käsin myös synnyinmaan sukulaisille ja tuttaville.

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshomen johdolla käytiin keskustelua ihmisoikeuskysymyksistä amharankielellä.

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshomen johdolla käytiin keskustelua ihmisoikeuskysymyksistä amharankielellä.

Tyttöjen ympärileikkaus on hyvin vanha perinne, joka on juurtunut moniin etnisiin ja uskonnollisiin yhteisöihin Afrikassa, Lähi-idässä ja Aasiassa. Ihmisoikeusliitto on tehnyt tyttöjen ympärileikkauksen vastaista työtä jo vuodesta 2002 asti. Lauantain tapaamisessa tyttöjen ympärileikkaus tuomittiin yksimielisesti.

“Kaikki keskustelijat tuomitsivat tyttöjen ympärileikkauksen. Monilla on myös halua vaikuttaa asiaan synnyinmaassa”, sanoo Teshome.

KokoNainen-hanke toimii RAY:n tuella.ray_tukee_logo

Lue lisää aiheesta:

Pääsihteerimme Kaari Mattilan blogi: Työ viharikoksia vastaan on vasta aluillaan

Tiedote: Tyttöjen ympärileikkausten vastainen työ on muuttanut asenteita Suomessa

KokoNainen -hankkeen Johanna Latvalan blogi: Jottei yksikään tyttö

Tue Ihmisoikeusliittoa lahjoittamalla: Lahjoita nyt