Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus, joka on monissa muodoissaan Suomessa yleistä. Vaikka edistystä on esimerkiksi kunniaan liittyvän väkivallan lainsäädännön osalta tapahtunut viime vuosina, paljon on vielä tehtävää, jotta kaikkien väkivaltaa kokevien oikeudet toteutuisivat.
Suomi ei tällä hetkellä toteuta kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan väkivallan torjumiseksi täysimääräisesti. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (nk. Istanbulin sopimus) velvoittaa Suomea muun muassa säätämään henkisen väkivallan rangaistavaksi, vahvistamaan väkivallan vastaisen työn rakenteita sekä tuottamaan tutkimustietoa naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Ihmisoikeusliiton ehdotukset hallitusohjelmaan:
Lainsäädäntöä vahvistetaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja tekijöiden rikosvastuuseen saattamiseksi
- Kirjausehdotus: Pakottava kontrolli kriminalisoidaan omana rikosnimikkeenään. Uhrin ja tekijän läheinen nostetaan rangaistuksen koventamisperusteeksi Istanbulin sopimuksen artikla 46 mukaisesti. Lain toteutumisen seuranta kirjataan hallituksen esitykseen.
Perustelut: Pakottava kontrolli on vakava ja usein pitkäkestoinen henkisen väkivallan muoto, joka rajoittaa uhrin vapautta ja itsemääräämisoikeutta mutta jää nykyisessä lainsäädännössä puutteellisesti rangaistuksi. Sen kriminalisointi omana rikosnimikkeenään vahvistaa uhrien oikeussuojaa ja vastaa Istanbulin sopimuksen velvoitteita. Lain toteutumisen seuranta mahdollistaa sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnin ja varmistaa, että Suomi täyttää kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa.
- Kirjausehdotus: Kunniaan liittyvä väkivalta kriminalisoidaan omana rikosnimikkeenään.
Perustelut: Kunniaan liittyvä väkivalta on vakava ihmisoikeusloukkaus ja sukupuolistuneen väkivallan muoto, joka kohdistuu erityisesti naisiin ja tyttöihin ja voi ilmetä esimerkiksi henkisenä, fyysisenä tai seksuaalisena väkivaltana sekä vapauden rajoittamisena. Sen kriminalisointi omana rikosnimikkeenään selkeyttää lainsäädäntöä, parantaa tekojen tunnistamista sekä vahvistaa uhrien oikeussuojaa. Erillinen rikosnimike tukee Istanbulin sopimuksen velvoitteiden täysimääräistä toimeenpanoa sekä vahvistaa väkivallan ennaltaehkäisyä ja tekijöiden rikosvastuuseen saattamista.
- Kirjausehdotus: Väkivallan vastaisen työn koordinaation ja monialaisen yhteistyön varmistamiseksi säädetään hyvinvointialueita ja kuntia velvoittava, lähisuhdeväkivallan vastaisen työn järjestämistä koskeva laki.
Perustelut: Ohjeistukset eivät ole olleet riittäviä varmistamaan sitä, että hyvinvointialueille ja kuntiin luodaan riittävän vahvat rakenteet lähisuhdeväkivallan torjumiseksi Istanbulin sopimuksen velvoitteiden mukaisesti. Jotta varmistetaan yhdenvertainen, kaikkien väkivaltaa kokevien tehokas auttaminen ja suojelu koko Suomessa, tarvitaan hyvinvointialueita ja kuntia velvoittava lainsäädäntö.
Lisätään tutkimusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta
- Kirjausehdotus: Perustetaan lähisuhdesurmien tutkimustoiminto.
Perustelut: Lähisuhdeväkivalta jää usein tunnistamatta eikä siihen puututa ajoissa, silloinkaan kun väkivallan kokija on hakenut apua ja suojelua viranomaisilta. Lähisuhdesurmien tutkimustoiminto auttaisi tunnistamaan kriittiset tilanteet ennen väkivallan eskaloitumista sekä viranomaistoimien puutteet lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa. Toiminnon avulla voidaan luoda tehokkaita puuttumisen mekanismeja, jotta Suomi toteuttaisi Istanbulin sopimuksen velvoitteet ennaltaehkäistä väkivaltaa, suojella sen kokijoita ja kehittää tätä varten tehokkaita rakenteita.
- Kirjausehdotus: Tutkitaan erityisesti etnisiin ja kansallisiin vähemmistöihin kuuluviin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Perustelut: Istanbulin sopimus velvoittaa sopimusvaltiot tutkimaan kaikkia naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan muotoja. Erikseen sopimus velvoittaa tutkimaan vähemmistöihin kuuluviin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
>> Tutustu Ihmisoikeusliiton hallitusohjelmatavoitteisiin kokonaisuudessaan (pdf).
