Vahva oikeusvaltio ja toimivat ihmisoikeusrakenteet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta. Valtion on turvattava perus- ja ihmisoikeudet johdonmukaisesti ja vahvistettava oikeusvaltion rakenteita.
Ihmisoikeusliiton ehdotukset hallitusohjelmaan:
Oikeusvaltion perustuslaillista suojaa vahvistetaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi
- Kirjausehdotus: Perustuslakia täydennetään tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden turvaamiseksi.
Perustelut: Riippumaton tuomioistuinlaitos on oikeusvaltion ydin. Siksi perustuslaissa on vahvistettava mekanismeja, jotka turvaavat tuomarien nimittämisen ja tuomioistuinlaitoksen kokoonpanon riippumattomuuden. Oikeusvaltion rakenteita on vahvistettava ja oikeuslaitosta kehitettävä.
- Kirjausehdotus: Perustuslain etusijaa koskevasta säännöksestä (106 §) poistetaan tavallisen lain ja perustuslain välisen ristiriidan ilmeisyyden vaatimus.
Perustelut: Perustuslakia on muutettava niin, että tuomioistuinten on mahdollista yksittäisissä soveltamistilanteissa lain ja perustuslain säännöksen ristiriitatilanteessa antaa etusija perustuslain säännökselle. Tällä hetkellä tilanteessa, jossa EU-oikeus tai kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat ristiriidassa Suomen lain kanssa, on pelkkä ristiriita riittävä peruste tavallisen lain säännöksen soveltamatta jättämiselle. Näin tulisi olla myös perustuslain kanssa ristiriidassa olevan lain kohdalla.
- Kirjausehdotus: Perustuslakivaliokunnan roolia ja perustuslaillisuusvalvonnan mahdollisia muutostarpeita arvioidaan parlamentaarisessa yhteistyössä.
Perustelut: Perustuslakivaliokunnan tehtävä on valvoa ennakollisesti, että lainsäädäntö on perustuslain ja ihmisoikeusvelvoitteiden mukaista. Suomessa on nähty puutteita lainvalmistelussa sekä muuta kehitystä, joka horjuttaa luottamusta perustuslain ensisijaisuuteen. On esitetty myös huoli perustuslakivaliokunnan toiminnan politisoitumisesta. Perustuslakivaliokunnan riippumattomuus tulee turvata.
Lainvalmisteluun kuuluu huolellinen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi
- Kirjausehdotus: Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia vahvistetaan säädösvalmistelussa. Lainvalmistelussa noudatetaan lainvalmistelun kuulemisoppaan linjauksia.
Perustelut: Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on olennainen osa huolellista lainvalmistelua. Sen avulla tarkastellaan, miten ehdotettu laki tulee vaikuttamaan eri ihmisryhmien oikeuksien toteutumiseen. Arviointia on tehtävä jo lainvalmistelun alkuvaiheessa ja budjetoinnissa.
Suomen saamat kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset toimeenpannaan tehokkaasti ja avoimesti
- Kirjausehdotus: Kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset ja toimeenpanon tilanne käsitellään säännöllisesti valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Suositukset toimeenpannaan täysimääräisesti. Ihmisoikeuskeskukselle annetaan mahdollisuus raportoida ajankohtaisesta ihmisoikeustilanteesta eduskunnalle. Ihmisoikeussuositusten toimeenpanoon varataan riittävät resurssit erityisesti ulkoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloilla.
Perustelut: Suomi on saanut runsaasti suosituksia YK:n ja Euroopan neuvoston ihmisoikeuselimiltä. Tietyt teemat, kuten naisiin kohdistuva väkivalta ja perusturvan riittämätön taso toistuvat suosituksissa vuodesta toiseen, sillä aiempia suosituksia ei ole toimeenpantu tehokkaasti tai huomioitu lainkaan. Vuonna 2024 aloitettu suositusten toimeenpanotilanteen vuotuinen käsittely valtioneuvostossa tulee vakiinnuttaa. Käsittelyä tulee kehittää siten, että se johtaa suositusten tehokkaaseen toimeenpanoon. Lisäksi eduskunnan tulee käsitellä asiaa säännöllisesti. Suositusten toimeenpanosta tulee viestiä laajasti, ymmärrettävästi ja saavutettavasti, myös selkokielellä.
>> Tutustu Ihmisoikeusliiton hallitusohjelmatavoitteisiin kokonaisuudessaan (pdf).
