BLOGIVIERAS: Harva ajattelee lääkärin vastaanotolla ihmisoikeuksiaan. Toimiva terveydenhuolto ja potilaiden asianmukainen kohtelu ovat kuitenkin esimerkkejä siitä, miten ihmisoikeudet ovat osa arkeamme. Lääkärien ja potilaiden tietoisuutta ihmisoikeuksista on lisättävä, jotta hyvän hoidon lisäksi varmistetaan myös potilaan hyvä kohtelu.

Perustuslain mukaan valtion on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Vaatimusta toteutetaan muun muassa terveydenhuoltolakiin kirjatuilla hoitoon pääsyä säätelevillä enimmäisajoilla. Potilaan tulee esimerkiksi saada virka-aikana välittömästi yhteys terveyskeskukseen ja hänen hoidon tarpeestaan on tehtävä arvio kolmen päivän sisällä yhteydenotosta. Kiireellinen hoito on sen sijaan toteutettava välittömästi, mikä edellyttää esimerkiksi riittävää määrää ambulansseja sekä ympäri vuorokauden toimivia päivystyspisteitä.

Terveydenhuollon lähtökohtana on, että potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan loukkaamatta sekä hänen yksityisyyttään ja vakaumustaan kunnioittaen.

Toisin sanoen potilasta on hoidettava siten, ettei hänen perustuslaissa turvattua yksityiselämän suojaa ja henkilökohtaista koskemattomuuttaan loukata perusteettomasti. Näitä oikeuksia vahvistaa lisäksi potilaslain vaatimus siitä, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Yksityisyyttä ja ihmisarvoa suojataan myös sillä, että potilasasiakirjat ovat salassa pidettäviä.

Jotta potilaan perustuslaissa turvatut ihmisoikeudet toteutuisivat mahdollisimman laajasti, on terveydenhuollon ammattilaisten tiedettävä, mitä potilaan oikeuksista säädetään. Lääkäreillä, sairaanhoitajilla, lähihoitajilla ja muilla terveydenhuollossa työskentelevillä on lisäksi erikseen kirjattu velvollisuus aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että potilaan oikeus elämään turvataan.

Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto edellyttävät, että terveydenhuollon palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla eikä ketään aseteta ilman perusteltua syytä eriarvoiseen asemaan.

Syrjinnän kiellosta on hyvä kuitenkin erottaa niin sanottu positiivinen erityiskohtelu. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa yhtä ryhmää tuetaan erityistoimin, jottei kyseinen ryhmä jäisi eriarvoiseen asemaan. Koska aikuisten oletetaan osaavan hakeutua itse tarvittaessa lääkäriin, yhtenä positiivisen erityiskohtelun muotona voidaan esimerkiksi pitää lapsille, nuorille ja opiskelijoille tarkoitettuja säännöllisiä terveystarkastuksia. Näiden pakollisten tarkastusten avulla selvitetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja varmistetaan, ettei heidän henkilökohtaista koskemattomuuttaan tai yksityisyyttään loukata esimerkiksi koulukiusaamisella.

Mielenterveyspotilaiden kohdalla ihmisoikeudet ja niiden kunnioittaminen nousevat erityisen korostuneesti esiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on useassa päätöksessään todennut perustuslaissammekin olevan tosiseikan, ettei kenenkään vapautta saa riistää mielivaltaisesti. Mielenterveyslaissamme onkin yksityiskohtaiset säännökset siitä, millä perusteilla potilas voidaan määrätä hoitoon vasten hänen tahtoaan. Koska mielenterveyslain ja tahdosta riippumattoman hoidon yhtenä tavoitteena on estää potilasta aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille, mielenterveyslaki turvaa myös muiden kuin vain potilaan ihmisoikeuksia.

Terveydenhuoltoon ja potilaan oikeuksiin sovellettavia ihmisoikeuspykäliä on muun muassa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Lapsen oikeudet turvataan muuan muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Suomi on sitoutunut noudattamaan sopimusten pykäliä kirjaamalla ne perustuslakiin ja saattamalla ne voimaan lainsäädäntöön.

Elämän kunnioittaminen, ihmisarvo ja potilaan itsemääräämisoikeus ovat sekä lääkärin etiikan että ihmisoikeusajattelun kulmakiviä. Ihmisoikeudet eivät ole mikään abstrakti normisto, vaan ne vaikuttavat arkipäivän elämäämme ja ne kuuluvat kaikille ihmisille.

Jotta ihmisoikeudet toteutuisivat mahdollisimman laajasti, on tärkeää lisätä tietoa siitä, miten ihmisoikeudet näyttäytyvät terveydenhuollossa. Tiedon lisääntyessä myös mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin voidaan ja osataan puuttua entistä herkemmin ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Potilasta on aina kohdeltava sairaudesta huolimatta ihmisenä: kunnioittavasti ja hänen ihmisarvoaan loukkaamatta.

 

Jenna Uusitalo

Kirjoittaja on jatko-opiskelija Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa sekä toimii vapaaehtoisena Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyössä. 

Blogivieraiden näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta Ihmisoikeusliiton kantaa.

 

Lue lisää aiheesta sivuiltamme:

Blogi: Itsemääräämisoikeuslakia tarvitaan selkeyttämään potilaan oikeusturvaa (3.12.2015)