Puolueiden pitää kitkeä tiukemmin rasismia, myös omista joukoistaan. Ihmisoikeusliiton kevätseminaarissa haettiin vastauksia siihen, miten puolueet aikovat noudattaa rasisminvastaisia sitoumuksiaan.
Kaikilla paikalla olleilla puolueilla on jo kertomansa mukaan keinoja estää rasismia omiensa joukossa, mutta niiden taso vaihtelee paljon. Eduskuntapuolueista paikalla olivat kaikki paitsi keskusta.
Eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet puuttumaan rasistiseen käytökseen ja mielipiteisiin, kun ne allekirjoittivat rasisminvastaisen peruskirjan 4.11.2015. Puolueista vasemmistoliitto ja vihreät ovat jo vuosia edellyttäneet ehdokkailtaan allekirjoitusta sopimukseen, jossa he irtisanoutuvat rasismista.
”Suomen tilanne on sellainen, että myös muiden puolueiden täytyy skarpata ja vaatia toimijoiltaan yksiselitteistä irtisanoutumista rasistisesta toiminnasta. Tarvitaan myös selkeä malli omien jäsenten rasismiin puuttumiseen – mitä siis rasistisesta toiminnasta oikeasti seuraa?”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.
”Tässä onkin tärkeä kysymys puolueille: kenen te haluatte valvovan toimintaanne, jos ette itse sitä tee?” kysyy Mattila.
Seminaarissa pohdittiin, tarvitaanko puuttumista myös lainsäädännön keinoin. Esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa on lailla säädetty, että rasistisesta toiminnasta voi seurata puoluetuen menetys ainakin osittain.
Puolueilla ja niiden näkyvillä toimijoilla on erityinen vastuu rasismiin puuttumisesta. Poliitikkojen sanomiset heijastuvat myös ihmisten arkielämään. Monet vähemmistöjärjestöt ovat raportoineet Ihmisoikeusliitolle, että avoimen rasistinen huutelu kaduilla on lisääntynyt.
”Moni suomalainen joutuu kohtaamaan lähes päivittäistä solvaamista, mikä on järkyttävän raskasta kokijalle. Tällainen pitelemätön vihapuhe ei ole hyvinvoivan yhteiskunnan merkki”, sanoo Mattila.
Lisätiedot: Tiedottaja Reetta Helander, reetta.helander@ihmisoikeusliitto.fi
