Suomessa on jo tehty ainakin yksi kunniamurha, mutta kunniaan liittyvään väkivaltaan on herätty ja tartuttu hitaasti.
Naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ja Suomessa yleinen ihmisoikeusongelma. Yksi sen muoto on kunniaan liittyvä väkivalta. Sillä tarkoitetaan väkivaltaa, jolla pyritään suojaamaan tai palauttamaan perheen, suvun tai yhteisön kunnia.
Kunnian ajatellaan olevan sidoksissa erityisesti tyttöjen ja naisten ”siveelliseen” käytökseen. Väkivaltaan liittyy tällöin epäily siitä, että yhteisöllisesti sopivana pidetystä käyttäytymisestä on poikettu tai aiotaan poiketa.
Kunniaan liittyvän väkivallan erityispiirre on yhteisöllisyys: tekijöitä tai uhkaajia voi olla useita. He ovat yleensä perheenjäseniä tai sukulaisia.
Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy Suomessa monissa muodoissa. Yleisintä on kontrollointi ja painostus, mutta myös pahoinpitelyjä ja taloudellista painostusta sekä avioliittoon pakottamisia tapahtuu.
Kunniaan liittyvä väkivalta ei rajoitu pelkästään yhteisöihin, joiden lähtömaat ovat muualla. Vastaavaa yhteisöllistä kontrollia ja eriasteista väkivaltaa esiintyy myös joissakin kotimaisissa uskonnollisissa tai muissa suljetuissa yhteisöissä.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi syyskuussa perheenisän elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta. Mies surmasi vaimonsa keväällä Vihdin Nummelassa.
Tuomioistuin tunnisti teossa kunniaan liittyvän väkivallan piirteitä. Kyseessä onkin ensimmäinen henkirikos Suomessa, jonka voi lähes varmuudella määritellä niin sanotuksi kunniamurhaksi: Motiivi liittyi uhrin haluun irtautua avioliitosta. Aiemmin tekijä oli levittänyt sukulaisille tietoa uhrin väitetystä moraalittomasta käytöksestä ja saanut erehdyttämällä uhrin matkustamaan ulkomaille, missä sukulaisten oli uhrin mukaan tarkoitus tappaa hänet.
Ennen murhaa uhriin kohdistettu väkivalta oli eri muodoissaan jatkunut pitkään, ja hän oli ollut useaan otteeseen turvakodissa. Miehellä oli lähestymiskielto.
Suomessa on ollut useampia tapauksia, joissa viranomaiset – kuten sosiaalityöntekijät ja poliisi – ovat olleet tietoisia vakavasta kunniaan liittyvästä väkivallan uhasta, mutta uhrille ei ole tarjottu riittävää suojelua. Suomessa on myös annettu muutamia tuomiota murhayrityksistä, joiden taustalla on syyttäjän mukaan ollut kunniamotiivi.
Suomi ratifioi vuonna 2015 Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Se huomioi ensimmäisenä kansainvälisenä ihmisoikeussopimuksena tyttöihin ja naisiin kohdistuvan kunniaan liittyvän väkivallan. Tämä Istanbulin sopimus korostaa valtion velvollisuuksia ehkäistä ja tutkia väkivaltaa, suojella sen uhreja ja rangaista tekijöitä.
Muissa Pohjoismaissa kunniamurhista on langetettu tuomioita jo vuosia sitten, ja ilmiön torjumiseen on panostettu. Toisin kuin Suomessa, esimerkiksi Ruotsissa kunniamotiivi voi olla rangaistuksen koventamisperuste. Suomen laissa kunniaan liittyvästä väkivallasta ei säädetä erikseen.
Valitettavasti kunniaan liittyvään väkivaltaan on Suomessa herätty ja tartuttu hitaasti. Valtion pitäisi toimia tehokkaammin kunniaan liittyvän väkivallan uhrien auttamiseksi ja suojelemiseksi.
Viime aikoina edistystä on kuitenkin tapahtunut. Vuonna 2020 laaditussa naisiin kohdistuvan väkivallan kansallisessa torjuntaohjelmassa yksi toimenpide on poliisin, syyttäjien ja tuomarien kouluttaminen kunniaan liittyvän väkivallan erityispiirteiden ymmärtämiseksi.
Kunniaan liittyvään väkivaltaan tulee puuttua varhaisessa vaiheessa. Se jää huomiotta vielä useammin kun muu naisiin kohdistuva väkivalta. Uhrin kynnys hakea apua on hyvin korkea.
Yhteisöllisessä kunniaan liittyvässä väkivallassa lähipiiri saattaa asettua tekijän puolelle. Tällöin uhri jää pahimmillaan täysin yksin.
Monelle viranomaisten puoleen kääntyminen on viimeinen hätähuuto. Se on otettava aina vakavasti. Uhrin on saatava tarvitsemaansa suojelua.
Duin Ghazi ja Johanna Latvala
Ghazi on sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö ja Latvala sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Ihmisoikeusliitossa.
Teksti on julkaistu alun perin 29.1.2022 Helsingin Sanomien Vieraskynässä.
Lue Ihmisoikeusliiton kunniaan liittyvän väkivallan vastaisesta työstä.
