Hyppää sisältöön

Nimco ja Meron vievät silpomisen vastaista viestiä eteenpäin yhteisöissään

Kuudes helmikuuta on kansainvälinen tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen päivä. Yhteisöissään vaikuttavat Nimco Noor ja Meron Eshetu painottavat, että oikean tiedon lisääminen silpomisesta muuttaa ihmisten asenteita ja auttaa lopettamaan tämän väkivallan muodon ja ihmisoikeusloukkauksen. Molemmat naiset toimivat avainhenkilöinä Ihmisoikeusliiton silpomisen vastaisessa työssä, joka täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

Lastenohjaajana ja kouluavustajana työskentelevää Meron Eshetua ja somalin kieltä opettavaa Nimco Nooria yhdistää yhteinen tavoite: he haluavat lopettaa tyttöjen sukuelinten silpomisen. Molemmat toimivat Ihmisoikeusliiton avainhenkilöinä, jotka vievät Suomessa omassa kieliyhteisössään eteenpäin silpomisen vastaista viestiä. Avainhenkilöitä on noin 35, ja he ovat eri taustaisia ja -ikäisiä sekä naisia että miehiä. He vaikuttavat sen puolesta, että ihmiset saavat oikeaa tietoa tyttöjen sukuelinten silpomisesta ja alkavat vastustaa sitä.

Myös Meronille ja Nimcolle faktatiedon hankkiminen on ollut avainasemassa siinä, että he ovat havahtuneet silpomisen laajuuteen ja sen vakaviin haittoihin tytöille ja naisille. Silpominen aiheuttaa vakavia, jopa elinikäisiä terveysongelmia naisille, kuten kipua, tulehduksia, virtsaamisongelmia ja vaarallisia synnytyksiä.

− Aikaisemmin luulin monen muun tavoin, että silpominen on vanha historiaan jäänyt perinne eikä sitä enää tehdä esimerkiksi lähtömaani Etiopian kaupunkialueilla, vaan ehkä jossain maaseudulla. Ihmisoikeusliiton toiminnassa olen ymmärtänyt, että silpomista tapahtuu laajasti edelleen ja miten se vaikuttaa naisen terveyteen ja koko elämään. Oikea tieto on auttanut minua vastustamaan silpomista, Meron kertoo.

Hän on toiminut Ihmisoikeusliiton avainhenkilönä aktiivisesti yli kaksi vuotta. Helsingin Malmilla asuva Meron vie silpomisen vastaista viestiä eteenpäin erityisesti amharankielisissä yhteisöissä, joihin kuuluu etiopialais- ja eritrealaistaustaisia.

Avainhenkilönä somalinkielisessä yhteisössä toimiva vuosaarelainen Nimco yhtyy Meronin näkemyksiin. Hän on osallistunut Ihmisoikeusliiton toimintaan jo useiden vuosien ajan.

− Olen halunnut entistä enemmän vastustaa silpomista ja vaikuttaa muiden asenteisiin sen jälkeen, kun sain silpomisesta lisää tietoa Ihmisoikeusliiton järjestämässä koulutuksessa. Käsittelimme siellä tilastoja silpomisen läpikäyneiden naisten määrästä. Opin esimerkiksi myös, miten silpomista harjoittavat käyttävät usein samoja välineitä monelle tytölle, mikä lisää huonoa hygieniaa ja levittää sairauksia, kuten hepatiittia.

Silpomista vastustavien verkosto kasvaa lähtömaissa asti

Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Solomie Teshome kertoo, että avainhenkilöillä on merkittävä rooli osana silpomisen vastaista ennaltaehkäisevää asennemuutostyötä. Heidän kauttaan Ihmisoikeusliitto tavoittaa yhä enemmän eri kielisiä ihmisiä ja silpomisen vastaisessa työssä mukana olevien verkosto kasvaa. Avainhenkilöiden ansiosta moni on löytänyt myös Ihmisoikeusliiton vertaistukiryhmiin, joissa osallistujat puhuvat avoimesti omista kokemuksistaan.

− Viesti menee tehokkaasti läpi, kun sitä välittävät ihmiset oman yhteisön sisällä. Suomessa asuvien lisäksi avainhenkilöt tavoittavat laajasti myös lähtömaissa olevia sukulaisia ja tuttavia. Vaikutus ei tällöin jää vain Suomeen, vaan työmme vaikuttaa ulkomailla asti, Solomie Teshome tuo esille.

Ensimmäinen avainhenkilöiden koulutus järjestettiin keväällä 2021. Koulutuksessa avainhenkilöt perehtyivät syvällisesti tyttöjen sukuelinten silpomiseen, kuten Maailman terveysjärjestön WHO:n luokittelemiin eri silpomistapoihin, silpomisen levinneisyyteen, syihin ja seurauksiin sekä siihen, miten silpominen loukkaa tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta ja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä on laitonta Suomessa.

− Avainhenkilöt toivoivat itse tällaista perusteellista koulutusta. He ovat huomanneet, että he tarvitsevat enemmän tietoa tuekseen, kun ihmiset ovat alkaneet keskustella silpomisesta entistä avoimemmin, Solomie Teshome selvittää.

Vuosituhansia vanhaan käytäntöön liittyy usein väärää tietoa ja uskomuksia. Esimerkiksi naisten jatkuvia terveysongelmia ei välttämättä osata yhdistää silpomiseen. Silpomisen syyt taas vaihtelevat alueittain ja kulttuurisesta taustasta riippuen. Jossain silpomisen uskotaan varmistavan tytön neitsyenä pysyminen ennen avioliittoa tai ajatellaan, että vain silpomisen läpikäynyt nainen on kaunis ja puhdas. Toisaalla sitä voidaan perustella uskonnolla, vaikka mikään uskonto ei vaadi tätä toimenpidettä. Kyse on vanhasta kulttuuriperinteestä, joka on sukupuolittunutta väkivaltaa ja jolla kontrolloidaan naisten elämää eri tavoin.

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome
Solomie Teshome työskentelee Ihmisoikeusliitossa sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntijana.

Itsevarmuutta keskusteluihin

Meron ja Nimco kertovat, että avainhenkilöiden koulutuksesta he saivat uuden tiedon lisäksi itsevarmuutta sekä ideoita, miten aloittaa keskustelu sensitiivisestä aiheesta. He keskustelevat silpomisesta niin yksittäisten ihmisten kuin suuremman ryhmän kanssa.

− Jos on sopiva hetki ja olen vaikkapa viiden ihmisen kanssa, yritän viedä keskustelua siihen suuntaan, että silpominen tulee puheeksi. Jos yksikin ihminen saa tietoa, hän voi mennä puhumaan siitä eteenpäin ja vaikutus moninkertaistuu, Meron sanoo.

− Uskallan nyt käydä syvällisiä keskusteluita. Ihmiset myös uskovat paremmin, kun he saavat vankkaa tietoa ja näkevät tilastoja.  Haluan ottaa silpomisen puheeksi, koska voin vaikuttaa jopa ulkomailla asuvien asenteisiin. Myös somalinkielisessä naisten Facebook-ryhmässä meillä on ollut hyvää keskustelua aiheesta, Nimco kertoo.

Silpomisesta pitää puhua myös terveydenhuollon vastaanotoilla

Nimco ja Meron ovat muiden avainhenkilöiden tapaan keskustelleet naisten kanssa myös siitä, ovatko terveydenhuollon ammattilaiset esimerkiksi neuvolassa kysyneet silpomisesta. Onko naisilta kysytty, ovatko he läpikäyneet silpomisen ja aikovatko he toteuttaa sukuelinten silpomisen omalle tyttölapselleen?

− Monet ovat sanoneet minulle, että heiltä ei ole näistä asioista kysytty. Myös Suomessa tyttöjen sukuelinten silpominen pitää ottaa vakavasti ja toivon, että ammattilaiset ottaisivat asian rohkeasti puheeksi, Meron sanoo.

− Olemme avainhenkilöiden ja muiden verkostojen kautta saaneet palautetta, että ihmiset ovat valmiita puhumaan, jos terveydenhuollon ammattilainen tekee aloitteen. Keskustelu pitäisi käydä, jos asiakkaan lähtömaassa harjoitetaan silpomista. Ammattilaisella on velvollisuus ottaa asia puheeksi, mutta valitettavasti tämä velvollisuus ei aina toteudu, Solomie Teshome sanoo.

Avainhenkilöt rohkaisevat naisia myös itse puhumaan aiheesta esimerkiksi lääkärin tai äitiysneuvolan vastaanotolla. Kaikki eivät välttämättä edes tiedä, onko heille tehty toimenpidettä varsinkin silloin, jos silpomista ei ole tehty selkeästi havaittavalla tavalla. Joku taas voi tarvita avausleikkausta ennen synnytystä.

− Ennaltaehkäisevän työn lisäksi avainhenkilöt myös edistävät silpomisen läpikäyneiden naisten hyvinvointia. He osaavat ohjata eteenpäin, kun joku tarvitsee apua fyysisiin tai psyykkisiin ongelmiin, Solomie Teshome sanoo.

Entistä avoimempi keskustelukulttuuri

Ihmisoikeusliiton tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ Suomessa täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhteisöissä vaikuttavan asennemuutostyön lisäksi Ihmisoikeusliitto tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä sekä kouluttaa muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, viranomaisia sekä opiskelijoita aiheesta. Tehtyä työtä juhlistetaan syksyllä 2022.

Millaisia tuloksia on saavutettu esimerkiksi? Solomie Teshome on huomannut muutoksen erityisesti keskustelukulttuurissa ja asenteiden muuttumisessa.

− Jos vertaan tilannetta kymmenen vuoden taakse, ihmiset haluavat keskustella silpomisesta entistä avoimemmin tänä päivänä. Asenteiden muuttuminen on hidasta, mutta oikean tiedon saaminen ja toisten kokemusten kuuleminen vievät muutosta eteenpäin. Eri kieliyhteisöissä on paljon ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa omassa yhteisössään silpomisen lopettamiseksi.

”Yksikin silpomisen läpikäynyt tyttö on liikaa”

Nimcon ja Meronin kaltaisia vaikuttajia tarvitaan yhä. THL:n arvion mukaan Suomessa asuu noin 10 000 naista, jotka ovat läpikäyneet silpomisen. Tämän lisäksi 650–3080 tyttöä on riskissä joutua läpikäymään silpomisen. Korkeampi luku sisältää Suomessa syntyneitä tyttöjä, joiden vanhemmat ovat lähtöisin maista, joissa silpominen on yleistä.

Unicefin mukaan maailmassa on ainakin 200 miljoonaa tyttöjen sukuelinten silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Käytäntöä harjoitetaan erityisesti useissa Afrikan maissa, mutta myös paikoin Lähi-idässä ja Aasiassa sekä eri puolilla maailmaa.

Kansainvälisenä silpomisen vastaisena päivänä 6. helmikuuta Meronilla ja Nimcolla on tärkeät viestit:

− Tämä vanha perinne loukkaa tyttöjä ja naisia. Ihmiset alkavat vastustaa silpomista, kun he saavat oikeaa tietoa ja ymmärtävät, miten se vaikuttaa tyttöjen terveyteen ja rikkoo heidän ihmisoikeuksiaan. Koulutusta pitää antaa laajasti eri kohderyhmille − myös viranomaisille Suomessa, jotta silpominen otettaisiin tärkeissä kohdissa puheeksi, Meron sanoo.

− Kaikkien on tärkeää saada tietoa, kuinka silpominen vaikuttaa fyysisesti ja henkisesti tyttöjen ja naisten elämään. Emme halua siirtää tätä pahaa ongelmaa lapsillemme, Nimco sanoo.

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Solomie Teshome tiivistää lopuksi, miksi silpomisen vastaista työtä tarvitaan:

− Yksikin silpomisen läpikäynyt tyttö on liikaa. Kaikkien meidän vastuulla on suojella tyttöjä.


Lue lisää Ihmisoikeusliiton silpomisen vastaisesta työstä Suomessa.

Teksti: Emilia Rodriguez
Kuvat: Ida Tokola


Jaa tämä artikkeli somessa

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Vaikuta ihmisoikeuksien puolesta ja tue työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Tee lahjoitus