Ihmisoikeusliitto tuo yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaotteluviikonloppuna esille urheilun ihmisoikeuskysymyksiä. Kutsuvieraista koostuva Älä riko urheilua -tiimi kisaa maaottelun yhteydessä järjestettävässä Ruotsi-ottelu 10-tapahtumassa. Tapahtumaan osallistumalla Ihmisoikeusliitto haluaa nostaa esiin viranomaisten ja urheilun päättäjien vastuuta ihmisoikeuksien toteutumisesta urheilussa.
Muuan muassa syrjintä, seksuaalinen häirintä, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet, vammaisten ihmisten oikeudet ja lapsen oikeudet ovat ihmisoikeuskysymyksiä, jotka koskettavat laajasti myös urheilua.
”Urheilutoimijat tarvitsevat lisää osaamista, jotta ne voivat kantaa tehokkaammin vastuunsa sekä edistää jokaisen urheilijan oikeuksia. Toisaalta viranomaisten tehtävä on tukea urheilutoimijoita ja valvoa ihmisoikeuksien toteutumista myös urheilussa”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.
Ensimmäistä kertaa järjestettävässä Ruotsi-ottelu 10-tapahtumassa Ihmisoikeusliiton joukkueessa kisaavat muun muassa tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara, Älä riko urheilua -kampanjakasvo, pyörätuolikelaaja Amanda Kotaja sekä Jalkapallon pelaajayhdistyksen toiminnanjohtaja, Ihmisoikeusliiton Team Human Rightsiin kuuluva Panu Autio.
Ruotsi10 starttaa lauantaina 3.9. klo 10 Olympiastadionin edustalta yhtä aikaa maajoukkueiden 10 000 metrin juoksijoiden kanssa.
Senni Salminen ja Amanda Kotaja vierailevat Älä riko urheilua -teltalla Ruotsi-ottelussa
Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanjateltta on tapahtumatorilla Olympiastadionin edustalla maaotteluviikonlopun ajan. Kampanjassa mukana olevista urheilijoista teltalla vierailevat pyörätuolikelaaja Amanda Kotaja (lauantaina) sekä kolmiloikkaaja Senni Salminen (sunnuntaina).
”Vammaisurheilijat kohtaavat syrjintää. Tiedän paljon vammaisia lapsia, nuoria ja aikuisia, jotka eivät ole päässeet haluamansa harrastuksen pariin”, sanoo Amanda Kotaja.
Maaottelussakin kilpaileva Senni Salminen peräänkuuluttaa urheilun vastuutahojen puuttumista syrjintään ja häirintään.
”Urheilun vastuutahojen tulisi herkemmin puuttua kaikenlaiseen syrjintään. Kokemukseni mukaan jokin ongelmallinen tilanne käydään nopeasti läpi ja sen jälkeen se unohdetaan. Ihmisoikeusongelmien esille tuominen ei saisi jäädä meidän urheilijoiden hartioille”, muistuttaa Senni Salminen.
Ihmisoikeudet eivät edisty urheilussa itsestään
Ruotsi-ottelusta vastaava Suomen Urheiluliitto (SUL) on ollut mukana Ihmisoikeusliiton Älä riko urheilua -kampanjassa ja on osallistunut Ihmisoikeusliiton järjestämiin koulutuksiin ihmisoikeuksien perusteista. SUL on myös perustanut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin keskittyvän urheilijapaneelin.
”Ihmisoikeuksien toteutuminen vaatii systemaattista panostusta. Kyse on urheilujärjestöjen ja -seurojen ohjeistuksista ja linjauksista, työnkuvista ja koulutuksesta. Yksiselitteiset, lakiin nojaavat toimintamallit ja vastuutahojen osaamisen kehittäminen vievät urheilua eteenpäin”, painottaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Samuel Bashmakov.