Hyppää sisältöön

”Raskainta oli oman elämän piilottelu” Ex-jääkiekkoilija Janne Puhakka toivoo lajin pariin asiantuntemusta seksuaalivähemmistöistä ja ihmisoikeuksista

Yhä monipuolisesti urheilua harrastava entinen ammattijääkiekkoilija Janne Puhakka, 25, saapuu haastatteluun tennismaila kainalossa. Puhakka sai paljon julkisuutta viime syksynä, kun hän kertoi homoseksuaalisuudestaan Helsingin Sanomissa.

”En osannut kuvitella, että siitä tulisi niin iso juttu. Asiasta kirjoitettiin Pohjois-Amerikassa asti. Ehkä se kertoo siitä, miten harvinaista on, että miesjääkiekkoilija tulee ulos kaapista. Olin sitä paitsi jo lopettanut pelaamisen ”, hymähtää Puhakka.

Hän  haluaa olla edistämässä yhdenvertaisuutta lajin parissa.

”Monissa urheilulajeissa, ei vain jääkiekossa, on oletuksia ja stereotypioita, jotka istuvat tiukassa. Jos et sovi muottiin, niin erotut joukosta.”

Näistä oletuksista ja muoteista Puhakka haluaisi eroon tai ainakin nostaa ne keskusteluun.

Vanhemmilla pelaajilla on iso rooli ja vastuu

”Parasta olisi ollut, jos olisi ollut joku esikuva, julkisesti homoudestaan puhunut jääkiekkoilija. Mutta myös vanhemmilla pelaajilla ja joukkueen kapteenilla on iso rooli, vastuukin. Esimerkiksi siitä, millaiseksi pukukoppikulttuuri muotoutuu, ja onko heidän puheilleen helppo mennä. Vanhemmat pelaajat voisivat tuoda tällaisia asioita keskusteluun, eivät nuoremmat sitä tee”, Puhakka pohtii.

Valmentajillakin on tärkeä rooli. Puhakka ehdottaa, että leireillä voitaisiin samassa yhteydessä, kun puhutaan henkisen hyvinvoinnin tärkeydestä, puhua yhdenvertaisuudesta ja erilaisuuden hyväksymisestä.

Parisuhteen piilottelu oli raskasta

Puhakan saama palaute ollut lähestulkoon positiivista. Mutta miksi hän ei kertonut seksuaalisesta suuntautumisestaan aiemmin, silloin kun vielä pelasi?

”Sitä pelkäsi joukkuekavereiden suhtautumista, suhtautuvatko he minuun jotenkin eri tavalla tai kokevatko olonsa vaivautuneeksi.”

Ikävintä oli, kun ei voinut kertoa totuudenmukaisesti esimerkiksi seurusteluasioista.

”Se oli kurja tilanne seurustelukumppanillekin, kun esittelin hänet jonain muuna kuin mitä hän oikeasti oli. Semmoinen piilottelu oli raskasta”, kertoo Puhakka.

Parille joukkuekaverille Puhakka oli kertonut ja se helpotti oloa.

”Seurustelu on kuitenkin iso osa elämää. En tarkoita, että pitäisi kailottaa seksuaalista suuntautumistaan, mutta että voisi kertoa kenen kanssa seurustelee ja miten teillä menee. Ihan tavallisia asioita.”

Kaapista ulostulo sulkee ovet Venäjälle

Ammatillisesti kaapista ulostulo pelaajauran aikana olisi sulkenut käytännössä ovet esimerkiksi Venäjälle. Helppoa ei olisi välttämättä Pohjois-Amerikassa tai kaikissa Keski-Euroopan maissakaan.

”On järkyttävää, miten esimerkiksi Puolassa on hyökätty seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Onhan se hurjaa, jos ajattelee nuorta, jonka unelma on pelata lätkää, ja hän on hyvä siinä, mutta joissakin maissa pelaaminen ei tulisi olemaan mahdollista tai turvallista”, pohtii Puhakka.

Tärkein viesti, jonka hän haluaa nuorille antaa, on se, ettei kannata jäädä yksin pohdiskelemaan.

”Ensinnäkään homous ei estä jääkiekon pelaamista. Se on duuni kuin duuni. Rohkaisen kuitenkin kertomaan, vaikka joukkuekaveri kerrallaan, se auttaa.”

Urheilujohdon tulee kasvattaa asiantuntemustaan ja ottaa rohkeasti kantaa

Puhakka uskoo muutokseen ja sitä muutosta hän haluaa itse olla viemässä eteenpäin. Hän toivoo, että seurajohdot ja lajiliitot kasvattaisivat asiantuntemustaan ja kouluttautuisivat yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista.

”Jos sulla on fysiikan kanssa ongelmia, sä saat asiantuntevaa apua. Samalla tavalla sun pitäisi saada jeesiä ja tukea, jos haluat puhua tällaisista asioista.”

Viestintäkin on tärkeää. Puhakka toivookin lajin johdolta myös julkisuudessa kannanottoja seksuaalivähemmistöjen tai ylipäätään ihmisoikeuksien puolesta.

”En tarkoita, että tarvitsee sateenkaarilippua kopissa heilutella, mutta jotain reaktioita toivoisin. Osoitusta siitä, että nämä asiat nähdään merkityksellisinä. Hiljaisuus on pahinta.”

Teksti ja kuva: Reetta Helander

Ihmisoikeusliitto toteuttaa parhaillaan Ihmisoikeudet haltuun urheilussa -hanketta, jonka tavoitteena on lisätä urheilun toimijoiden tietoa ihmisoikeuksista ja valmiutta edistää ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan. Hankkeessa ovat mukana Suomen olympiakomitea, Suomen urheilun eettinen keskus, ja Suomen paralympiakomitea, lajiliitoista muun muassa Suomen urheiluliitto ja Suomen palloliitto sekä esimerkiksi Seta, Monaliiku ja muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita.


Jaa tämä artikkeli somessa

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Ole kanssamme ihmisoikeuksien puolella ja tue sitkeää työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille!

Tee lahjoitus