Suomi sijoittuu kansainvälisissä oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevissa vertailuissa varsin korkealle. Demokratian vastaisten voimien mahdollisen valtaantulon riskiin on kuitenkin syytä varautua myös Suomessa, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön johtaja Martta October ja Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson. Kirjoitus on julkaistu alun perin 10.3.2023 Turun Sanomissa.
Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet tarvitsevat toinen toisiaan toteutuakseen. Vahva oikeusvaltiojärjestelmä on ihmisoikeuksien suojelun ja yksilöiden oikeuksiin pääsyn kannalta välttämätön. Demokraattisten valtioiden koko perusta on vaarassa, jos oikeusvaltion edellytykset eivät toteudu.
Vaikka oikeusvaltioperiaate on yleismaailmallinen, sitä on täsmennetty ja konkretisoitu erityisesti Euroopan neuvoston toimesta. Viime vuosina on myös eri puolilla Eurooppaa tehty räikeitä oikeusvaltioperiaatteen vastaisia päätöksiä, eikä Suomi ole irrallaan tästä kehityksestä. Suomen perustuslaki on 2000-luvulla voimaan astuneena verrattain tuore. Silti se sisältää joitakin heikkouksia, joiden osalta oikeusvaltion kriisinkestävyyttä tulisi vahvistaa.
Suomessa oikeusvaltion rakenteet on turvattava ensinnäkin vahvistamalla perustuslaissa oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuutta sekä tehostamalla oikeusprosesseja. Tällä hetkellä tuomioistuinlaitoksen kokoonpano ja tuomarien nimittäminen on tavallisen lain varassa. Tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamiseksi perustuslakia tulisikin täydentää esimerkiksi tuomareiden nimittämisjärjestelmän ja ylimpien tuomioistuinten koon osalta.
Lisäksi perustuslakia on muutettava niin, että tuomioistuinten on mahdollista yksittäisissä soveltamistilanteissa lain ja perustuslain säännöksen ristiriitatilanteessa antaa etusija perustuslain säännökselle. Tämä tarkoittaa, että perustuslain etusijaa koskevasta säännöksestä on poistettava tavallisen lain ja perustuslain välisen ristiriidan ilmeisyyden vaatimus.
Tällä hetkellä tilanteessa, jossa EU-oikeus tai kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat ristiriidassa Suomen lain kanssa, on pelkkä ristiriita riittävä peruste tavallisen lain säännöksen soveltamatta jättämiselle. Tuomioistuimilla on siten nykytilanteessa heikommat edellytykset varmistua perusoikeuksien toteutumisesta kuin sillä on vastaavissa EU-oikeuden ja ihmisoikeusnormien soveltamisen tilanteissa.
Oikeusvaltion riippumattomuus ja kansalaisten luottamus siihen ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Vahva oikeusvaltio suojaa kansalaisia vallanpitäjien mielivallalta ja kaikenlaiselta syrjinnältä. Siksi oikeusvaltiota tulee suojata mahdollisilta demokratian vastavoimilta täsmentämällä sen ydinelementtejä perustuslaissa.
Martta October, vaikuttamistyön johtaja, Ihmisoikeusliitto
Niko Jakobsson, pääsihteeri, Asianajajaliitto
