Korona-ajan vaikutukset nuoriin vaihtelevat riippuen perhetilanteesta ja käytettävissä olevista voimavaroista. Koulun tai opiskelun siirtyminen kotiin sekä harrastusten ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien karsiminen olivat koronakevään isoja muutoksia. Monen nuoren elämään koronakriisi toi jo alkuvaiheessa lisää huolia tai pahentanut olemassa olevia ongelmia, selvisi Demin, Allianssin, Väestöliiton, Pelastakaa Lasten ja Yeesin maalis-huhtikuun vaihteessa nuorille toteuttamassa kyselyssä.
All Youth -tutkimushankkeessa puolestaan kartoitettiin keväällä 2020 nuorten palveluissa tehtyjä havaintoja korona-ajan vaikutuksista nuoriin. Hankkeen tekemän kyselyn vastauksissa mainittiin muun muassa pelko siitä, että yksinäisyys, erilaiset mielenterveyden ongelmat ja sosiaalinen syrjään jääminen lisääntyvät. Huolta kannettiin etenkin elämänkulun nivelvaiheessa olevista nuorista, läheisten aikuisten tukea vaille jäävistä nuorista, opiskeluhuollon ulkopuolelle jäävistä tai jättäytyneistä ammattiin opiskelevista nuorista sekä pakolaisina Suomeen tulleista lapsista ja nuorista.
Jokainen nuori on yhteiskunnan jäsen ja toimija, ei vain olosuhteissaan ajelehtiva passiivinen kohde. Nuoret ovat kuitenkin monella tavoin altavastaajia ja heillä on koko tuleva elämä pelissä. Etenkin vähemmistöihin kuuluvat tai kriisejä elämässään kohdanneet nuoret voivat kokea poikkeustilanteen voimakkaasti. Korona on voinut tuntua erityisen paljon, jos perhesuhteet kotona ovat vaikeat tai jos ei ole voinut tavata muita ihmisiä.
Nuorisotyö edistää nuorten oikeuksia
Poikkeustilanteessa selviämistä ei pidä jättää yksilön pärjäämisen varaan. Nuorisotyö on monipuolinen kenttä toimintaa, jossa ammattilaiset mahdollistavat nuorten oman tilan, niin henkisesti kuin fyysisesti. Nuorisotyön avulla kunnat tarjoavat nuorille mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon, vaikuttamismahdollisuuksia, tukea omalle identiteetille esimerkiksi sateenkaarinuorena sekä turvallisia aikuisia, jos tarvitsee juttuseuraa tai olkapäätä. Nuorisotyö tavoittaa valtavan joukon nuoria. Nuorisotyön ja nuorille suunnattujen palveluiden merkitys näkyy kirkkaasti silloin, kun ne jäävät pois.
Nuorten tila toteutuu yhä useammin verkossa. Myös verkkonuorisotyössä on kiinnitettävä huomiota saavutettavuuteen ja turvallisempiin tiloihin. Se voi tarkoittaa monia asioita: tekniikan käytettävyyttä apuvälineillä, häirintään puuttumisen pelisääntöjä, nuoren itse valitseman nimen kunnioittamista.
Verkkonuorisotyö lyhentää etäisyyksiä ja tasoittaa siten maalla ja kaupungissa asuvien välisiä eroja. Monen vammaisen nuoren kohdalla nuorisotyön siirtyminen verkkoon on voinut lisätä mahdollisuuksia osallistua.
Silti verkkonuorisotyössä(kin) osa nuorista jää saavuttamatta. Löytävätkö vähemmän suomea osaavat nuoret verkkoalustoille, kuten Discordiin? Millä kielillä tukipalveluita on saatavilla? Toimivatko verkkoalustat kaikilla apuvälineillä? Miten huonokuuloiset tai näkövammaiset nuoret huomioidaan toiminnassa? Muistetaanko sukupuolioletukset jättää pois kielenkäytössä?
Ihmisoikeusliitto on vuodesta 2016 alkaen tukenut nuorisotyöntekijöitä nuorten ihmisoikeuksien toteuttamisessa ja ihmisoikeuskasvatuksessa koulutuksin ja materiaalein.
Koulutuksissa nousee ammattilaisten itsensä kertomana esiin, miten moninaisilla tavoilla nuorisotyö voi tukea nuoren oikeuksia. Nuorisotyöllä voi toteuttaa nuorten oikeutta turvalliseen ympäristöön, oikeutta lepoon ja vapaa-aikaan, mielipiteenvapauteen, oikeutta osallistua päätöksentekoon, oikeutta tasavertaiseen kohteluun, oikeutta tietoon, mielivaltaisen kohtelun kieltoon, oikeutta riittävään toimeentuloon sekä oikeutta uskontoon tai uskonnottomuuteen.
Ihmisoikeudet ja yhdenvertaiset mahdollisuudet elämään kuuluvat jokaiselle nuorelle. Nuorisotyö on erinomainen väline tukea tämän toteutumista. Tarvitaan sekä nuorisotyön riittävää resursointia – myös ja erityisesti poikkeusaikoina – että tukea nuorisotyöntekijöiden valmiuksille nuorten ihmisoikeuksien edistämiseksi.
Aija Salo
Kirjoittaja työskentelee ihmisoikeuksien asiantuntijana Ihmisoikeusliitossa.
