IHMISOIKEUSLIITTO JA MLL KANNANOTTO: Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) ja Ihmisoikeusliitto vaativat, että seuraava hallitus vahvistaa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava ihmisoikeussopimus, joka on ollut Suomessa voimassa vuodesta 1991 lähtien.
MLL ja Ihmisoikeusliitto pitävät tärkeänä, että lapsen oikeuksien sopimus ja sen täytäntöönpano otetaan lapsi- ja perhepolitiikan ja alle 18-vuotiaita nuoria koskevan nuorisopolitiikan perustaksi. Kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa tulee huomioida lapsen oikeuksien sopimus. Lainvalmistelussa ja talousarviovalmistelussa on arvioitava lapsivaikutukset.
Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Jokaisen sopimusvaltion tulee viiden vuoden välein raportoida komitealle sopimuksen täytäntöönpanosta. Komitea antaa sopimusvaltioille suosituksia sopimuksen täytäntöönpanosta ja julkaisee yleiskommentteja lapsen oikeuksien sopimuksen tulkinnasta.
Lapsen oikeuksien komitea esittää Suomea koskevissa viimeisimmissä päätelmissään (2011) huolensa siitä, että Suomen hallitus ei ole ottanut riittävästi huomioon komitean aiemmin esittämiä huolenaiheita ja niiden johdosta annettuja suosituksia. Näitä ovat muun muassa lapsen oikeuksien sopimuksen kattava toimeenpano, sopimusta koskeva tiedotus ja koulutus, lapsen edun periaatteen johdonmukainen soveltaminen ja lapsiin kohdistettujen resurssien riittävyyden varmistaminen.
”Suomessa ei suhtauduta riittävällä vakavuudella lapsen oikeuksien komitean suositusten täytäntöönpanoon”, toteaa MLL:n vt. pääsihteeri Milla Kalliomaa. Suositukset tunnetaan huonosti. Valtiovalta ei tiedota riittävällä tavalla suosituksista valtion ja kuntien viranomaisille ja päätöksentekijöille. Suositusten läpikäynti viranomaisissa ja päätöksentekoelimissä on tärkeä osa lapsen oikeuksien sopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa.
MLL ja Ihmisoikeusliitto vaativat, että YK:n lapsen oikeuksien komitean antamat suositukset ja yleiskommentit otetaan vakavasti. Valtiovallan tulee aktiivisesti tiedottaa lapsen oikeuksien komitean suosituksista ja yleiskommenteista. Koulutusta ja tiedotusta lapsen oikeuksien sopimuksesta tulee lisätä niin lapsille, lasten vanhemmille, lasten kanssa työskenteleville, lapsia koskevia päätöksiä valmisteleville virkamiehille kuin valtion ja kuntien päätöksentekijöille.
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet erityisen tärkeitä lapsille
Lasten hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeässä asemassa ovat taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset perus- ja ihmisoikeudet (TSS-oikeudet). Niillä turvataan lasten arjen palveluja, kuten varhaiskasvatusta, koulua, sosiaali- ja terveyspalveluita sekä vapaa-ajan palveluita. Lasten hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ovat myös vanhemmuuden tukeminen palveluissa sekä lapsiperheiden toimeentulon tukeminen.
”Tällä hetkellä taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien näkökulma laiminlyödään päätöksenteossa”, toteaa Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila. Valtion ja kuntien talouden sopeuttamistoimet ovat viime vuosina kohdistuneet vahvasti lapsiin. Tällä on suoria vaikutuksia lasten oikeuksien toteutumiseen. Valtio on esimerkiksi leikannut kuntien valtionosuuksia, joilla rahoitetaan lasten ja perheiden hyvinvointipalveluja, kuten päiväkoteja, kouluja ja perhepalveluita. Myös lapsilisää leikattiin, vaikka sen taso oli jo ennen leikkausta merkittävästi alempi kuin 20 vuotta sitten ja lapsilisän indeksisidonnaisuus oli jäädytetty.
Lasten ja perheiden peruspalvelujen puutteet sekä perus- ja erityispalvelujen yhteensovitusongelmat ovat osaltaan johtaneet siihen, että lastensuojelun tarve ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat lisääntyneet. Hyvinvointipalveluiden ja -etuuksien leikkaukset lisäävät myös lasten keskinäistä eriarvoisuutta. Leikkaukset vaikuttavat eniten heikommassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteutumiseen. Taloudellisesti haastavana aikana on erityistä huomiota kiinnitettävä TSS-oikeuksien toteutumiseen. Päätösten vaikutukset erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ja syrjinnälle alttiiden ryhmien oikeuksien toteutumiselle on aina arvioitava.
Lisätietoja:
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Milla Kalliomaa, vt. pääsihteeri, p. 040 838 6778
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, p. 050 411 1562
Liisa Partio, viestintäjohtaja, p. 040 580 8984
Ihmisoikeusliitto
Päivi Mattila, pääsihteeri, p. 050 536 8195
Liitteet:
YK:n lapsen oikeuksien sopimus
