KIRJOITTAJAVIERAS: Perusturvan taso ei ole Suomessa riittävän korkea. Tähän päätyivät kaksi helmikuussa ilmestynyttä selvitystä Suomen perusturvan tasosta. Aihetta pohtii Suomen Sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja Yrjö Mattila.

Suomen perusturvasta ilmestyi alkukeväästä kaksi tärkeää selvitystä. Helmikuussa Euroopan Neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea tutki Suomen perusturvan tilaa sosiaalioikeudellisen seuran tekemään järjestökantelun perusteella. Kantelussaan seura oli pyytänyt sosiaalisten oikeuksien komiteaa selvittämään täyttääkö Suomen perusturva sen tason, jota Euroopan sosiaalisen peruskirjan ratifiointi edellyttää. Suomi on ratifioinut kyseisen, muutetun peruskirjan vuonna 2002.

Helmikuussa ilmestyi myös THL:n toteuttama puolueeton arviointiryhmän raportti perusturvan tilasta Suomessa.  Vuonna 2010 hyväksytyn lainmuutoksen johdosta puolueettoman asiantuntijaryhmän tulee joka neljäs vuosi arvioida perusturvaa. Ensimmäinen arviointiraportti ilmestyi vuonna 2011.

Nämä kaksi samanaikaisesti julkistettua selvitystä lähtivät erilaisista lähtökohdista. Suomen asiantuntijaraportissa kartoitettiin sitä, miten erityyppiset kotitaloudet selviytyvät jokapäiväisistä menoistaan perusturvan avulla. Raportti sisältää lukuisia laskelmia tästä näkökulmasta. Tämän lisäksi raportissa verrataan vuoden 2015 tilannetta aiemman raportin tuloksiin vuonna 2011.

Kanteluun vastannut Euroopan Neuvoston Sosiaalisten oikeuksien komitea puolestaan tarkasteli Suomea yleiseurooppalaisten sosiaalisten ihmisoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Komitean keskeinen huomion kohde oli se, toteuttaako Suomi sosiaalisen peruskirjan takaamaa oikeutta sosiaaliturvaan, joka on säännelty peruskirjan 12 artiklassa. Molemmat selvitykset perustuivat vuoden 2013 tilanteeseen, eli viimeisimpiin käytettävissä olevien tietoihin.

Ehdoton köyhyys on lisääntynyt

Ovatko sitten näiden kahden selvityksen lopputulokset yhteneväisiä? Suomen asiantuntijaryhmän arvio perustuu kulututkimusten tuloksiin ja keskittyy tarkastelemaan sitä, riittääkö perusturva kattamaan välttämättömiä elinkustannuksia. Lopputulos on varsin yksiselitteinen: ei riitä. Kohtuullinen elämä ei ole mahdollista perusturvan varassa. Suomessa tehty perusturvaselvitys päätyi osin positiiviseen kehitykseen suhteessa aiempaan vuoden 2010 tilanteeseen. Köyhien määrä oli vähentynyt, mutta toisaalta ehdoton köyhyys oli lisääntynyt. Vuokrien raju nousu aikajaksolla merkitsee, että yhä suurempi osa perusturvasta kuluu asumisen kustannusten peittämiseen. Kokonaisuutena tilanne vuonna 2015 on jopa synkempi kuin neljä vuotta aiemmin.

Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea puolestaan lähtee niistä perusvaatimuksista, joita sopimuksen ratifioineen valtion, kuten Suomen tulee täyttää. Laskentaperusteena on OECD:n käyttämä ekvivalentti mediaanitulo, joka tarkastelee kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia ja laskee sen pohjalta yhden henkilön tarvitseman minimitulon kohtuullisen elämän mahdollistamiseksi. Ekvivalentin mediaanitulon laskussa otetaan huomioon myös tulottomat, kuten lapset, joten se on huomattavasti alhaisempi kuin varsinainen mediaanitulo. Vuonna 2013 ekvivalentti mediaanitulo oli Suomessa 1940 euroa. Sosiaalisen peruskirjan ratifioineen maan kansalaisen oikeus sosiaaliturvaan edellyttää, että perusturvaetuudet ovat vähintään 50 prosenttia tästä ekvivalentista mediaanitulosta, eli Suomen tapauksessa pelkän perusturvan varassa elävän tulisi saada vähintään 970 euroa kuukaudessa.

Komitea totesi, että Suomen sosiaaliturvaetuudet, sairauspäivärahat, äitiysrahat, kuntoutusrahat, työttömän peruspäiväraha ja takuueläke eivät minimitasoltaan täytä tätä velvoitetta. Jopa komitean ehdottomana pitämä 40 prosentin alaraja alittuu kaikissa näissä minimietuuksissa. Suomen todettiin rikkovan sosiaalista peruskirjaa tältä osin. Samaan johtopäätökseen komitea tuli myös sosiaaliavustuksiin kuuluvissa etuuksissa, kuten työmarkkina- ja toimeentulotuessa. Myös ne jäävät jopa alle 40 prosentin ehdottoman alarajan, joten sopimuksen todettiin myös työmarkkinatuen ja toimeentulotuen tasossa.

Mitä selvityksistä seuraa?

Päättäjät eivät ole aiheeseen juuri reagoineet. Sosiaali- ja terveysministeriön vastauksessa todettiin, että eri etuudet yhteenlaskettuna täyttävät sosiaalisen peruskirjan vaatimukset. Komitean johtopäätösten katsottiin johtuneen erilaisesta laskentatavasta. Ensi vaalikaudelle perusturvaan kaavaillaan nostamisen sijaan miljardiluokan leikkauksia ja veronalennuksia. Euroopan neuvoston ministerikomitea käsittelee sosiaalikomitean johtopäätöksiä vielä tämän kevään aikana. Suomen velvollisuutena on raportoida säännöllisesti sosiaalisten oikeuksien komitealle sopimuksen noudattamisesta. Nähtäväksi jää, johtaako komitean kannanotto konkreettisiin parannuksiin sosiaaliturvassa vai jatkuuko väittely laskentatavasta.

Niin tai näin, olisi tärkeää lisätä keskustelua perusturvan tasosta Suomessa. Leipäjonot eivät saisi enää pidentyä. Minimivaatimuksena voidaan pitää sitä, että vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmaan kirjataan tavoite perusturvan nostamisesta.

Yrjö Mattila, Sosiaalioikeudellisen Seuran puheenjohtaja

Kirjoittajavieraiden näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Ihmisoikeusliiton kantaa.