Miska, 36, on elänyt suurimman osan elämästään köyhyysrajan alapuolella. Nyt hän kertoo omista kokemuksistaan, jotta poliitikot ymmärtäisivät köyhyydessä elävien ihmisten todellisuutta paremmin. Miska haluaa muistuttaa päättäjiä siitä, että riittävä toimeentulo on ihmisoikeus.
Miska on mukana Ihmisoikeusliiton Riittävä toimeentulo -vaikuttajaryhmässä, joka edistää köyhimpien ihmisten oikeuksia Suomessa. Vaikuttajaryhmään hän lähti mukaan, koska halusi oppia uutta ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Lisäksi hän kaipasi vertaistukea ja halusi tutustua muiden vähävaraisten arkeen.
– Tuntuu, että tässä tosissaan puolustetaan vähävaraisen ihmisoikeuksia, Miska kertoo.
Köyhänä ei voi suunnitella tulevaisuutta
Tällä hetkellä Miska opiskelee sosiaalityötä Jyväskylän yliopistossa. Hyvin palkatusta työstä opintotuelle tippuminen teki suuren loven toimeentuloon jo vuonna 2011, kun hän aloitti tietotekniikan opinnot.
– Jouduin etsimään heti halvemman asunnon, vähentämään ruokakustannuksista ja suunnittelemaan talouttani entistä tarkemmin. Minulla ei ollut myöskään varaa bussin kuukausilippuun, jotta olisin päässyt Äänekoskelta Jyväskylään suorittamaan opintojani, Miska sanoo.
Vaikka Miska suunnitteli rahankäyttönsä tarkasti, pelkkä opintotuki ei riittänyt toimeentuloon, joten hän alkoi tehdä töitä opintojen ohella. Samaan aikaan vahva kokemus yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta sai Miskan lähtemään vapaaehtoistoimintaan, jotta voisi vaikuttaa asioihin. Opiskelun, palkkatyön ja vapaaehtoistoiminnan suuri määrä johti uupumiseen, mikä puolestaan lisäsi huolta toimeentulosta ja tulevaisuudesta.
Suomen monimutkainen sosiaaliturvajärjestelmä aiheuttaa epävarmuutta siitä, miltä taholta tukea pitäisi hakea ja mistä rahaa elämiseen lopulta voi saada. Epävarmuus nakertaa turvallisuuden tunnetta.
– Köyhyydessä hankalinta on näköalattomuus. Ei pysty suunnittelemaan tulevaisuutta pitemmälle, vaan on pakko yrittää selvitä päivä kerrallaan, Miska kertoo.
Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisen lisäksi Miska peräänkuuluttaa ihmisten tueksi toimivia palveluita, kuten terapiaa, sosiaaliohjausta ja koulutusta.
Jokainen hankinta on punnittava tarkasti
Köyhä joutuu miettimään asioita, jotka monelle muulle ovat itsestäänselvyyksiä. Oman budjetin suhteen ei ole varaa hairahduksiin, sillä se saattaa merkitä loppukuusta täyttä rahattomuutta.
– Sen jälkeen, kun on jo vuosia joutunut elämään säästeliästä elämää, on vaikea muistaa, mistä kaikesta on joutunut luopumaan, Miska kertoo.
Läheisten tuki on vähävaraiselle mittaamattoman arvokasta
Miska pitää tärkeänä, että ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa pystyttäisiin lisäämään. Tämä pitäisi muistaa jokaisessa ihmisen elämänvaiheessa lapsuudesta vanhuuteen.
– Jos on vähävarainen ja yksin ja tulevaisuuden näkymät ovat heikot, niin ei ole mitään pahempaa. Se on kuin ikuinen vankeustuomio. Sivistyneessä yhteiskunnassa ei pitäisi luoda tällaisia tiloja ollenkaan, Miska painottaa.
Yhteisöllisyys ja köyhien välinen solidaarisuus ovat Miskalle arvokkaita asioita. Vähällä pärjätään ja vähällä autetaan myös toisia. Perusturvallisuuden tunne tosin on vaarassa, jos siitäkin vähästä joutuu luopumaan.
Toisaalta köyhyys myös syrjäyttää: jos elää taloudellisessa niukkuudessa pitkään, ei välttämättä edes jaksa olla sosiaalinen vaan eristäytyy muista. Miskan mukaan tarvittaisiin jalkautuvan sosiaalityön kaltaisia palveluita purkamaan tilannetta.
Omia läheisiään Miska pitää suurena voimavarana.
– Vähävaraisena olen etuoikeutettu, koska minulla on läheisiä ihmisiä, joilta olen saanut myös taloudellista apua tiukassa paikassa. Siksi olen välttynyt esimerkiksi pikavipeiltä ja ulosotolta, toisin kuin moni muu köyhyydessä elävä. Läheisten tuella selviää pahimmista kuiluista, Miska toteaa.
Päättäjien pitäisi ymmärtää köyhien arkea
Miskaa surettaa se, että tukien varassa elävää pidetään Suomessa käytännössä loisena. Myös päättäjät puhuvat köyhistä ihmisistä epäkunnioittavasti. Hänen mielestään päättäjien arki on niin kaukana köyhyydessä elävien ihmisten arjesta, että perusturvaa heikennetään huomioimatta ihmisten todellisuutta.
– Ei voi olla niin, että halutaan vähentää toimeentulotuen saajien määrää, mutta ei kerrota, mihin nämä ihmiset sitten menevät. Puhutaan kannustinloukuista ja siitä, että ihmiset pitää saada tekemään töitä. Päättäjät eivät kuitenkaan ymmärrä, miten hankalaa toimeentulotuella on elää. Ei kukaan halua sellaista elämää, jos vain on työkykyinen tai töitä on tarjolla, Miska muistuttaa.
Työ ei edes takaa riittävää toimeentuloa Suomessa, sillä työtä tekevien köyhien määrä lisääntyy ja erityisesti yhä useampi lapsiperhe on taloudellisesti ahtaalla.
– Päättäjien pitäisi ymmärtää, että köyhyys ja eriarvoisuus ovat myös uhka yhteiskuntarauhalle. Täällä on ihmisiä, joilla ei ole enää mitään menetettävää, Miska painottaa.
Ei voi olla ihmisoikeuksien puolestapuhuja, jos ei ymmärrä taloudellisia oikeuksia
Harva Suomessa tietää, että sosiaaliturva ja riittävä toimeentulo ovat ihmisoikeuksia siinä missä äänioikeuskin. Miska muistuttaa, että päättäjät eivät voi olla aidosti ihmisoikeuksien puolestapuhujia, jos eivät ymmärrä taloudellisten oikeuksien roolia ihmisoikeutena.
– Toivoisin, että Suomessa olisi hallitus, joka oikeasti ajaisi ihmisoikeuksia, kunnioittaisi oikeusvaltiota ja ihmisten perustuslaillisia oikeuksia. Kunpa olisi yhteiskunta, jossa oikeasti pidettäisiin huolta ihmisestä ja ympäristöstä. Uskon, että sillä olisi myös myönteisiä talousvaikutuksia, Miska sanoo.
Hallituksen kaavailemat leikkaukset heikentävät köyhimpien ihmisten asemaa
– Miskan kertomat asiat kuvaavat hyvin sitä arkea, jonka keskellä vähävaraiset ihmiset joutuvat suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän varassa elämään, toteaa Ihmisoikeusliiton taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Kalle Tuunanen.
Nykyisen hallituksen kaavailemat leikkaukset tekevät jo valmiiksi heikossa taloudellisessa asemassa olevien arjesta haastavampaa ja niukempaa. Ensisijaisten sosiaaliturvan muotojen heikentäminen ajaa ihmisiä viimesijaisen toimeentulotuen varaan, jossa yksilö joutuu tiukemman kontrollin kohteeksi ja elämästä tulee näköalattomampaa.
– Sosiaaliturva ja riittävä toimeentulo ovat ihmisoikeuksia, joiden turvaamiseen Suomi on sitoutunut, Tuunanen muistuttaa.
********************
Ole mukana puolustamassa köyhimpien ihmisten oikeuksia!
Riittävän toimeentulon takaaminen ei ole arvovalinta vaan ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille. Sinäkin voit vaikuttaa! > Lahjoita työllemme täällä!
