BLOGI: Ympärileikatuille naisille tehtävät korjausleikkaukset nostettiin esiin Helsingin Sanomien artikkelissa (30.10.2016). Ihmisoikeusliitto on tehnyt työtä Suomessa asuvien ympärileikattujen tyttöjen ja naisten parissa jo vuodesta 2002 lähtien. Asiantuntijoidemme vetämissä keskusteluryhmissä naiset ja miehet puhuvat avoimesti ympärileikkauksesta ja sen haitoista. Korjausleikkauksetkaan eivät ole tabuaihe.
Työmme päätavoitteena on ennaltaehkäistä tyttöjen ympärileikkauksia. Ryhmissä kerrotaan myös omista ympärileikkauskokemuksista ja siitä, millaista on elämä ympärileikattuna naisena tai hänen puolisonaan. Osallistujat pohtivat, kuinka saisivat estettyä lähtömaassaan asuvan sukulaistytön ympärileikkauksen tai millainen synnytys tulee olemaan. He kertovat seksuaalielämästään tai kysyvät, miten avausleikkaus tehdään. Me puolestamme tuomme esiin tietoa terveyshaitoista ja silpomisen ihmisoikeusnäkökulmista. Kerromme, että tyttöjen ympärileikkaus on Suomessa laitonta.
Somalitaustaiset ryhmiimme osallistuvat henkilöt tietävät myös, että joissakin maissa tehdään klitoriksen korjausleikkauksia. Aihe ei ole tabu ja siitä keskustellaan, mutta mieluiten luottamuksellisissa ryhmissä.
Järjestimme lokakuussa Helsingissä kansainvälisen konferenssin ja tutkijatapaamisen tyttöjen sukuelinten silpomisesta. Klitoriksen korjausleikkauksia tehdään ainakin Ruotsissa ja Norjassa ja ne ovat enenevästi siellä myös tutkimuksen kohteena. Tutkijoiden esityksissä puhuttiin korjausleikkauksista myös kriittisesti. Mietittiin, pyritäänkö klitoriksen korjausleikkauksilla määrittelemään kaikkien naisten ”oikea” seksuaalisuus.
Avausleikkaus ja korjausleikkaus: Mistä on kyse?
Tyttöjen ympärileikkauksia on neljää päätyyppiä. Lievin muoto on klitoriksen raapaisu tai pisto. Äärimmäisessä muodossa, infibulaatiossa eli faraonisessa ympärileikkauksessa, poistetaan pienet ja isot häpyhuulet sekä klitoris, minkä jälkeen alue ommellaan kiinni. Jäljelle jää vain pieni aukko kuukautisverta ja virtsaa varten. Monella infibulaation läpikäyneellä on erilaisia terveyshaittoja kuten kivuliaat kuukautiset, virtsaamisongelmat, tulehdukset ja tuskalliset yhdynnät.
Avausleikkaus (defibulaatio) tarkoittaa toimenpidettä, jossa ompeleet puretaan. Näitä leikkauksia tehdään Suomessa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. Synnytyksen yhteydessä tai sitä ennen toimenpide tehdään rutiininomaisesti, mutta monet hakeutuvat siihen jo aikaisemmin terveyshaittojen vuoksi tai sukupuolielämän aloittamisen yhteydessä. Ryhmissämme mukana olleet naiset tyypillisesti haluavat avausleikkauksen, jonka jälkeen kivut hellittävät.
Korjausleikkauksella puolestaan tarkoitetaan pois leikatun klitoriksen kirurgista korjaamista. Näitä leikkauksia on tehty esimerkiksi Ruotsissa kaksi vuotta. Tietääksemme Suomessa korjausleikkauksia ei ole tehty.
Toisin kuin avausleikkauksille korjausleikkauksille ei käsityksemme mukaan toistaiseksi ole Suomessa ollut laajamittaista kysyntää. Tosin korjausleikkauksia ei ole ollut saatavillakaan. Tyttöjen sukuelinten silpomisesta on Suomessa ylipäätään vähän tutkittua tietoa, korjausleikkauksista ei lainkaan.
Olisikin tärkeää selvittää, kokevatko Suomessa asuvat ympärileikatut naiset tarvetta korjausleikkauksille ja jos kokevat, mitä voimme oppia Ruotsin ja Norjan kokemuksista. Jos tällaisen selvityksen tekoon päädytään, olemme Ihmisoikeusliitossa käytettävissä.
Johanna Latvala, projektipäällikkö
Saido Mohamed, asiantuntija
Solomie Teshome, asiantuntija
Kirjoittajat työskentelevät Ihmisoikeusliiton KokoNainen-hankkeessa tyttöjen ympärileikkausten ennaltaehkäisemiseksi, ympärileikattujen naisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja asenteiden muuttamiseksi. Hanketta tukee RAY.
