”Viime kesänä eräs tyttö tuli hakemaan apua. Hän kertoi äidistään, joka painostaa menemään naimisiin samasta kulttuuritaustasta olevan kanssa – muut pojat eivät käy. Tyttö oli tosi ahdistunut.” Irakin Naisten Yhdistyksen varapuheenjohtaja Ala Saeedilla on kertoa useita esimerkkejä Suomessa asuvista tytöistä – ja myös muutamista pojista – joita uhkaa pakkoavioliitto tai jotka elävät pakkoavioliitossa.
Pakkoavioliittoon ilmiönä 
kietoutuu moni asia: Se liittyy perheen käsityksiin kulttuurista, sen normeista ja vanhempien rooliin kasvattajana.
”Ei ole olemassa esimerkiksi yhtä kurdi- tai arabikulttuuria. Kulttuurikäsitykset vaihtelevat suvuittain ja perheittäin. Saattaa olla, että perheen tyttäret elävät hyvinkin vapaasti, mutta juuri avioliittoasiassa vanhemmat ovat hyvin konservatiivisia. Tämä hämmentää tyttöjä, jotka ovat kasvaneet Suomessa,” kertoo Ala Saeed, joka toimii työkseen ohjaajana Suomen Pakolaisavussa.
Viranomaiset eivät kanna vastuuta pakkoavioliiton ehkäisystä
Irakin Naisten Yhdistys tarjoaa keskusteluapua ja vertaistukea, mutta tekee myös yhteistyötä viranomaisten, kuten poliisin, kanssa. Joskus Saeedista tuntuu, etteivät viranomaiset ota tosissaan tai luovuttavat liian helpolla maahanmuuttajataustaisten perheiden kohdalla.
”Suomen viranomaisilla ei ole riittävästi tietoa pakkoavioliitosta. Ilmiöstä ei ole minkäänlaisia tilastoja. Me, Irakin Naisten Yhdistys, olemme vain pieni yhdistys. Viranomaisten tulisi ottaa vastuu pakkoavioliittojen ehkäisystä ja uhrien suojelusta. Kyse on ihmisoikeusloukkauksesta!”
Irakin Naisten Yhdistys on mukana Ihmisoikeusliiton vetämissä kunniaan liittyvän väkivallan ja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisissa verkostoissa. Ihmisoikeusliiton asiantuntijat myös pitävät yhdistykselle ryhmäkeskusteluja muun muassa silpomiseen ja itsemääräämisoikeuteen liittyen.
Pakkoavioliitto on sukupuolittunutta väkivaltaa
Vaikka pakkoavioliitto on jo itsessään sukupuolittuneen väkivallan muoto, usein tällaisissa liitoissa on myös fyysistä väkivaltaa.
”Loppuvuodesta eräs nainen soitti ja kertoi, ettei voi mustasukkaisen miehen takia mennä minnekään, ei kouluun, ei kauppaan. Nainen kertoi pelkäävänsä jo omaa varjoaankin. Kerran mies löi. Pyysin häntä tulemaan yhdistykseemme, mutta hän ei koskaan tullut, ja hänen numeronsa oli salainen. Tuntui pahalta, etten voinut enempää auttaa perhettä.”
Joskus tapauksilla on onnellinen loppu. Saeed kertoo Suomessa asuvasta tytöstä, jonka isä vaati tytärtään menemään naimisiin tietyn miehen kanssa. Tytölle sanottiin, että jos menet jonkun muun kuin omasta kulttuurista kotoisin olevan kanssa naimisiin, et ole enää meidän tytär. Tytär oli epätoivoinen, hän ei tietenkään halunnut menettää perhettään. Tyttö nousi kuitenkin kapinaan ja sanoi isälleen, että jos ei naimisiinmenoa peruta, hän ilmoittaa poliisille. Isä myöntyi lopulta tyttären tahtoon.
”Tämä on aika harvinaista, tyttö oli niin vahva. Nyt hän on onnellisesti naimisissa ja tyytyväinen elämäänsä,” kertoo Saeed.
Pakkoavioliittoon suostutaan, koska tyttö ei halua menettää perhettään
Perheen menettämisen pelko on hyvin vahva. Saed kertoo toisesta nuoresta naisesta, jota kiellettiin aviotuvasta rakastamansa miehen kanssa tai perhe hylkää hänet. Tyttö lopetti suhteen ja masentui pahasti. Lopulta tyttö ei enää välittänyt ja sanoi, että menee naimisiin kenen kanssa tahansa. Nyt naisella on vauva, mutta mies on paljon poissa kotoa eikä ota vastuuta ja nainen on hyvin surullinen.
”Haluan voimaannuttaa naisia, rohkaista heitä vaikuttamaan omaan tilanteeseensa. Naisilla on samat oikeudet kuin miehillä. Teen tätä ihmisoikeuksien takia! Tekisin ihmisoikeustyötä myös Irakissa, jos asuisin siellä,” Saeed sanoo.
Entä mitä tapahtui tytölle, joka viime kesänä otti yhteyttä Irakin Naisten Yhdistykseen? Saeed puhui pitkään tytön äidin kanssa. Äiti piti tiukasti kiinni kannastaan. Tytär ei voi avioitua muun kuin omasta kulttuurista kotoisin olevan kanssa, muuten äidin yhteisö kotimaassa hylkää hänet. Side omaan yhteisöön on vahva, vaikka äidillä ei ole aikomusta palata entiseen kotimaahansa.
Saeed haluaa kuitenkin olla toiveikas: ”Tyttö aikoo opiskella kauppatieteitä. Siihen menee ehkä kuusi vuotta, jospa äiti on siihen mennessä muuttanut mielipidettään.”
Teksti ja kuva: Reetta Helander/Ihmisoikeusliitto
_________________________________________________________________________________________________________
Ihmisoikeusliitto luovutti vetoomuksen pakkoavioliiton kriminalisoimiseksi oikeusministeri Antti Häkkäselle huhtikuussa 2018. Vetoomuksen allekirjoitti lähes 5500 ihmistä. Lue lisää vetoomuksen luovutuksesta (linkki).
