Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa valvoo YK:n TSS-komitea. Juuri nyt Suomen hallitus valmistelee YK:lle raporttia siitä, miten kyseiset oikeudet meillä toteutuvat. Annoimme ulkoministeriölle lausuntomme komitean Suomelle esittämistä kysymyksistä, ja nostimme esiin TSS-oikeuksien toteutumiseen liittyviä ajankohtaisia huomioita.

Suomen valtio loukkaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta

Suomen valtio epäonnistuu edelleen saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen toteuttamisessa. Oikeuskanslerin moitteista huolimatta saamelaisten näkemyksiä ei huomioitu riittävästi Suomen ja Norjan välisen Tenojoen kalastussopimuksen neuvotteluissa, eikä saamelaisia ole konsultoitu riittävästi muun muassa Jäämeren rataa koskeviin suunnitelmiin liittyen. Myönteistä on, että oikeusministeriö on laatinut yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa ohjeistuksen asianmukaisista neuvotteluista viranomaisten ja Saamelaiskäräjien välillä saamelaisia koskevissa asioissa.

TSS-sopimus huomioitava tuomioistuinten päätöksissä

TSS-sopimukseen (ICESCR) viitataan vähäisesti korkeimmissa kansallisissa tuomioistuimissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana TSS-sopimukseen on viitattu vain muutamassa korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa. Tieto TSS-oikeuksista ja yksilövalitusmenetelmästä on vähäistä niin kansalaisten kuin viranomaisten keskuudessa. Tämän lisäksi TSS-oikeuksien parissa toimiville ihmisoikeusjärjestöille kohdennetun taloudellisen tuen epäjohdonmukaisuus on huolestuttavaa.

Ihmisoikeuskeskuksen resurssit rajalliset

Ihmisoikeuskeskuksen toimintaan kohdistetut taloudelliset resurssit ovat rajalliset sen laajaan tehtävään nähden. Vanhusten oikeuksien edistämiseen on kohdennettu pieni lisäresurssi.

Yhdenvertaisuuslain toimeenpano tehotonta

Nykyisen lain puitteissa yhdenvertaisuusvaltuutettu ei pysty viemään tapauksia syrjintä- ja tasa-arvolautakuntaan ilman nimettyä uhria, minkä seurauksena uhrin kynnys viedä asiaansa eteenpäin nousee. Valtuutetun ja lautakunnan valtuudet eivät ulotu työelämän syrjintään, ja velvoite edistää tasa-arvoa ei huomioi tarpeeksi sukupuolen moninaisuutta. Koska lautakunta ei voi määrätä hyvityksiä, tarvitaan käsittelyyn erillinen oikeusprosessi. Pitkien kanteluprosessien seurauksena vain harva saa korvausta syrjintätapauksista.

Vähemmistöjen syrjintäkokemukset yleisiä

Erilaiset vähemmistöt, kuten romanit ja maahanmuuttajat, kohtaavat arjessaan syrjintää. Tutkimusten mukaan luottamus poliisiin on vähemmistöjen keskuudessa valtaväestöä alhaisempaa, ja viranomaisten (esim. poliisi, opettajat, terveysalan ammattilaiset) yhdenvertaisuuskoulutus heikosti koordinoitua.

Työoikeudet turvattava kehitysvammaisille ihmisille ja metsämarjanpoimijoille

Kehitysvammaisten ihmisten työtoiminta on työn kaltaista toimintaa, jota kunnat järjestävät kehitysvammaisille ihmisille. Työtoimintaan osallistuvilla ihmisillä ei ole työsuhdetta, vaan toiminta määritellään sosiaalipalveluksi. Näin ollen he eivät saa työsuhteeseen kuuluvia etuja, kuten palkkaa ja vuosilomia. Työikäisistä kehitysvammaisista ihmisistä vain hyvin pieni määrä, noin 500-600 henkilöä (3 %) on palkkatyössä.

Myös metsämarjanpoimijoiden työoikeudet on turvattava.

Hallituksen turvattava riittävä toimeentulo

Tuoreimpien tilastojen mukaan noin 16 prosenttia suomalaista on köyhyyden tai syrjäytymisen vaarassa. Edellisen hallituksen aikana sosiaaliturvaan kohdennettiin useita leikkauksia. Tämänhetkinen perusturvan taso ei riitä kattamaan pienituloisimpien minimikulutuksen viitebudjettia. Uusi hallitus on sitoutunut korottamaan perusturvan tasoa sekä pienimpiä eläkkeitä vuoden 2020 alusta. Uudistuksen suunta on oikea, mutta ei riitä turvaamaan köyhimpien ihmisten oikeutta riittävään toimeentuloon.

Saamenkielisten palveluiden saavutettavuus

Saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten puute rajoittaa palveluiden saatavuutta muun muassa lapsille ja vanhuksille. Palveluihin tarvittaisiin lisärahoitusta. On myönteistä, että saamelaisalueen kunnat ovat alkaneet valmistella yhteistä saamen kielistrategiaa.

Saamenkielinen perusopetus saamelaisalueiden ulkopuolella

Saamenkielistä perusopetusta on saatavilla muutamissa kaupungeissa ja uusia saamenkielisiä varhaiskasvatuksen ammattilaisia on koulutettu. Oppimateriaalien tuottaminen on hidasta, mistä johtuen tieto on usein jo vanhentunutta ennen kuin sitä ehditään päivittää. Valtakunnalliseen etäopetukseen on myönnetty rahoitusta muutamaksi vuodeksi. Kielellisten oikeuksien toteutumisen ja saamen kielten säilymisen osalta on silti yhä aihetta vakavaan huoleen.

Saamelaiskulttuurin säilyttäminen vaatii turvallista ympäristöä itseilmaisulle

Saamelaisiin kohdistunut vihapuhe on yleistä niin internetissä kuin sen ulkopuolella. Lainsäädäntö häirinnän ja kunnianloukkausten osalta on osoittautunut joiltain osin tehottomaksi. Edellinen hallitus käynnisti saamelaisten ja valtion välisen totuus- ja sovintoprosessin valmistelutyön. Menettely on toivottu, mikäli siihen kohdennetaan tarpeeksi resursseja ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan.

Ihmisoikeusliiton lausunto kokonaisuudessaan englanniksi: Statement of the Finnish League of Human Rights concerning the implementation of the Covenant on Economic, Social and Cultural Rights in Finland in light of the List of Issues (PDF).

%d bloggers like this: