Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit saapuvat Suomeen ihmisoikeuksien kannalta huolestuttavana aikana. Ympäri maailmaa autoritääriset ja populistiset johtajat kyseenalaistavat yhä avoimemmin kansainvälistä ihmisoikeusjärjestelmää. Sen sijaan että he kävisivät populismia vastaan, useat johtajat lietsovat itsekin naisvihaa, homo- ja transfobiaa, rasismia ja islaminvastaisuutta. Samaan aikaan lukuisat valtiot ovat kaventaneet kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia entisestään.
Kansainvälistä diplomatiaa tarvitaan, mutta millaisille keskusteluille Helsingin kokous tarjoaa alustan? Presidentit Putin ja Trump ovat osaltaan osallistuneet kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän rapauttamiseen niin omissa maissaan kuin kansainvälisesti. Kestävää rauhaa ei voi olla ilman ihmisoikeuksia, ei Syyriassa, Ukrainassa tai muuallakaan. Onko tämä agendalla Helsingissä?
Viesti, jonka nämä vaikutusvaltaiset johtajat lähettävät muille valtioille, on kylmäävä. Eikä kyse ei ole vain puheesta vaan myös teoista.
Kansainvälisten ihmisoikeustoimijoiden mukaan Yhdysvallat on heikentänyt kuluvan hallinnon aikana muun muassa naisten ja tyttöjen oikeuksia, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten oikeuksia. Kesäkuussa Yhdysvallat ilmoitti lähtevänsä YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Venäjän ihmisoikeustilanne on heikko, ja esimerkiksi uskonnollisten vähemmistöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema on entisestään vaikeutunut. Venäjä on säätänyt viime vuosina noin 50 demokratiaa rajoittavaa lakia, jotka osaltaan vaikeuttavat kansalaisyhteiskunnan toimintaa.
Suomen viestin on oltava toisenlainen. Presidentti Sauli Niinistöllä ja Suomen valtiojohdolla on nyt tehtävä muistuttaa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän tärkeydestä. Ei riitä, että viesti tulee vain kansalaisyhteiskunnalta.
Nyt tarvitaan kipeästi valtioita, jotka uskaltavat puolustaa kuuluvasti ihmisoikeuksia.
Suomelta sopii odottaa myös viestiä siitä, että ihmisoikeuspuolustajia on suojeltava eikä häirittävä. Toivottavasti presidentti Niinistö ottaa esille Venäjän ihmisoikeuspuolustajien tilanteen. Esimerkkinä on syytä nostaa 20 vuoden vankeuteen tuomitun, nyt nälkälakossa olevan ukrainalaisen elokuvaohjaaja Oleg Sentsovin tilanne.
Valtioiden yhteisiin sopimuksiin perustuva kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä on viime kädessä kaikkien ihmisten, myös uhittelevien valtionjohtajien, turva. Toivottavasti tämä viesti välittyy lähipäivinä Helsingissä pidettävistä mielenosoituksista ja tempauksista äänekkäänä ja vahvana.
Kaari Mattila
Kirjoittaja on Ihmisoikeusliiton pääsihteeri. Ihmisoikeusliitto on lähettänyt tässä tekstissä esitetyt huolenaiheet myös tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Ihmisoikeusliitto on mukana Helsinki Calling -mielenosoituksessa 15.7.2018.
