Allekirjoittaneet 17 järjestöä vaativat, että uusi hallitus tekee kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman. Tätä suositti myös edellinen eduskunta helmikuussa 2015.
Edellinen hallitus jätti monta ihmisoikeuksien kannalta keskeistä lainsäädäntöprosessia kesken, ja varasi huolestuttavan vähän resursseja perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Samaan aikaan säästötoimet uhkaavat perus- ja ihmisoikeuksia. ”Ihmisoikeudet tarvitsevat tuekseen tavoitteellisen kansallisen perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman ja sen toteuttamiseen kunnon resurssit. Ohjelma on kirjattava tulevan hallituksen strategisiin linjauksiin”, sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Päivi Mattila.
Suomen hallitus valmisteli ensimmäisen kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman vuosille 2012-2013. Ohjelman laatiminen oli tärkeä signaali siitä, että myös Suomessa on merkittäviä ihmisoikeusongelmia, jotka vaativat systemaattisia ja tehokkaita toimenpiteitä. Tulevalla hallituksella on erinomainen tilaisuus oppia ensimmäisen ohjelman puutteista ja tehdä kunnianhimoinen ohjelma.
Uuden ohjelman tulee ottaa lähtökohdaksi Suomen perustuslain lisäksi Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja Suomen sopimusvalvontaelimiltä saamat huomautukset ja suositukset. Suomi on saanut YK:lta huomautuksia jo vuosien ajan esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn koordinaation puutteesta ja turvakotipaikkojen määrästä, transihmisten asemasta ja ulkomaalaisten säilöönotosta. YK on moittinut Suomea pitkään myös lapsen edun ensisijaisuuden ja lapsen osallisuuden toteutumisesta käytännössä sekä lasten kuntakohtaisesta eriarvoisuudesta. Suomesta puuttuu myös sitova yritysvastuusääntely, jolla voitaisiin puuttua yritysten aiheuttamiin suoriin ja epäsuoriin ihmisoikeusloukkauksiin.
Tulevan ohjelman on ohjattava viranomaisia sekä kansallisella että kuntatasolla. Ohjelman on tarkasteltava kaikkien teemojen osalta syrjinnälle alttiiden ryhmien ja ihmisten perus- ja ihmisoikeusongelmia. On esimerkiksi punnittava, mitä erityisiä ihmisoikeusongelmia asumisessa, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa tai toimeentulossa on eri vähemmistöillä tai ihmisryhmillä, ja tarkasteltava näiden palveluiden yhdenvertaista toteutumista. Ohjelmassa on huomioitava vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutuminen erityisesti esteettömyyden osalta. Kaikkien osuuksien tulee huomioida myös lapsen oikeuksien ja sukupuolen näkökulma. Perus- ja ihmisoikeuksien sekä sukupuolivaikutusten arviointiin ja lapsen edun ensisijaisuuteen velvoittaa myös lainsäädäntö.
Ihmisoikeuspolitiikan historia osoittaa, että vähälle huomiolle jääneiden ryhmien asema ei parane ilman riittävää erityishuomiota. Siksi vaadimme tulevaa hallitusta valmistelemaan ensimmäisen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toimenpideohjelman. Hallituksen on varmistettava, että ihmisoikeuskasvatus on aidosti kaikkien lasten ja nuorten, keskeisten ammattiryhmien sekä valtion ja kunnan viranomaisten saatavilla.
Kansalaisjärjestöt tuntevat Suomen ihmisoikeusongelmat hyvin. Järjestöt on otettava kaikissa vaiheissa laajasti mukaan perus- ja ihmisoikeuksien toimintaohjelman valmisteluun.
Helsingissä 23.4.2015,
Inka Hetemäki, ohjelmajohtaja, Suomen Unicef ry
Olli Joensuu, pääsihteeri, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry
Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty International Suomen osasto
Milla Kalliomaa, vt. pääsihteeri, Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Antti Karanki, puheenjohtaja, Trasek ry
Kalle Könkkölä, toiminnanjohtaja, Kynnys ry
Marjaana Laine, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta ry
Pirkko Mahlamäki, pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry
Päivi Mattila, pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto ry
Johanna Pakkanen, pääsihteeri, Naisjärjestöt Yhteistyössä – Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry
Milla Pyykkönen, pääsihteeri, Naisasialiitto Unioni ry
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura ry
Seppo Sauro, toiminnanjohtaja, Lastensuojelun Keskusliitto
Aija Salo, pääsihteeri, Seta ry
Riitta Särkelä, Ensi- ja Turvakotien Liitto ry
Olavi Sydänmaanlakka, toiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto
Sonja Vartiala, toiminnanjohtaja, Finnwatch
