Kreikan talouden tukipakettien ja säästöohjelmien suunnittelussa ei käytännössä arvioitu lainkaan niiden vaikutuksia ihmisoikeuksiin. Esimerkiksi terveyden ja työelämän oikeuksien osalta tilanne on johtanut ihmisoikeusloukkauksiin.
Tiedot käyvät ilmi Ihmisoikeusliiton kattojärjestön International Federation for Human Rights:n (FIDH) ja kreikkalaisen Hellenic League for Human Rights –järjestön tuoreesta raportista. Sen mukaan talouskriisi yhdistettynä ankariin talouden sopeuttamistoimiin uhkaa niin taloudellisten ja sosiaalisten kuin kansalais- ja poliittisten oikeuksien toteutumista. Raportti perustuu FIDH:n tutkimukseen Kreikassa tammikuussa 2014
Järkyttäviä vaikutuksia terveydelle
Kreikan talouden sopeuttamisohjelmat perustuvat Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n, Euroopan Keskuspankin ja EU:n komission muodostaman ns. Troikan Kreikan kanssa tekemiin sopimuksiin.
FIDH:n raportti keskittyy erityisesti terveyssektoriin, jossa säästöohjelmien seuraukset ovat olleet dramaattisia. Terveydenhuoltoon varatut julkiset varat ovat nyt alhaisemmalla tasolla kuin ennen vuotta 2004. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin käytetyt varat vähenivät vuosina 2010-11 ensin 20 prosenttia ja seuraavana vuonna 55 prosenttia lisää.
Jonot terveyspalveluihin ovat pidentyneet huomattavasti ja käyntimaksut kallistuneet. Sekä lääkärien että hoitajien määrää on vähennetty huomattavasti. Sairaaloita on jouduttu sulkemaan ja hoitopaikkoja on karsittu niin paljon, että jopa elintärkeita leikkauksia on jouduttu siirtämään, joskus dramaattisin seurauksin. Kreikan lääkärien liitto on arvioinut, että sänkypaikkojen puute johtaa vuosittain jopa 200 kuolemaan.
”Kreikassa tapaamamme lääkärit kertoivat joutuneensa kieltäytymään leikkauksista tai siirtämään elintärkeitä leikkauksia, esimerkiksi sydän- tai syöpäpotilaille, siinä määrin, että se johti hengenvaaraan”, sanoo FIDH:n asiantuntija Elena Crespi.
Terveyspalveluiden saatavuuden lisäksi myös niiden laatu on heikentynyt ja esimerkiksi sairaalainfektiot ovat yleistyneet. Myös tuberkuloosia ja malariaa, jo kertaalleen kadonneita tauteja, on taas ilmennyt.
Koska terveyspalvelut eivät ole enää ilmaisia ja lääkekorvausten taso on pienentynyt, monet potilaat jättävät noudattamatta heille määrättyjä hoito-ohjeita tai lääkitystä.
Todellisuudessa leikkauksien vaikutukset terveyteen ovat vieläkin karummat. Työttömyyden ja köyhyyden lisääntyessä myös terveyspalvelujen tarve on kasvanut akuutisti.
Arviolta kolmasosa väestöstä oli vuoden 2014 alussa kokonaan vailla sairasvakuutusta. Tutkimuksen teon jälkeen positiivisin muutos terveyssektorilla koskee juuri sairasvakuutuksia.
”Vuonna 2014 Kreikan hallitus sääti kriteereistä, joilla turvattaisiin perusterveydenhuolto ilman vakuutusta oleville ja taloudellisesti heikossa asemassa oleville, mutta säädöksen käytännön toteutus on toistaiseksi takkuillut”, Elena Crespi kertoo.
Myös EU rikkoo omia velvoitteitaan
Säästötoimet eivät ole ainoa syy Kreikan ongelmiin, vaan esimerkiksi korruptio on rampauttanut rakenteita.
“ Epäilen vahvasti, ettei ihmisoikeusvaikutuksia ole mietitty missään vaiheessa Kreikan ”pelastussuunnitelmaa” tehtäessä ja toteutettaessa. Näyttää siltä, että ohjelmista seuranneet ihmisoikeusloukkaukset hyväksytään itsestään selvänä osana kriisin hallintaa. Tätä ei yksinkertaisesti voi hyväksyä”, toteaa Dimitris Christopoulous kreikkalaisesta Hellenic League for Human Rights – järjestöstä.
YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien yleissopimus edellyttää, että valtiot pyrkivät turvaamaan tietyn vähimmäistason myös rajallisten resurssien puitteissa. Tämä koskee muun muassa terveydenhuollon vähimmäistasoa. Yleissopimusta valvovan YK:n komitean säästötoimia määrittävien kriteerien perusteella Kreikka ei ole ottanut riittävästi huomioon ihmisoikeusnäkökulmaa talouskriisin ratkaisuissa.
Vaikka päävastuu Kreikassa tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista on Kreikalla, EU:n komission ja IMF:n asettamat toimenpiteet rikkovat näiden tahojen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. EU:n voi katsoa loukanneen erityisesti EU:n perusoikeuskirjasta nousevaa velvollisuutta kunnioittaa, suojella ja edistää ihmisoikeuksia.
Linkki raporttiin: Downgrading rights: the cost of austerity in Greece (pdf)
