Charlie Hebdon toimituksen ja kosher-ruokakaupan asiakkaiden joukkomurhat sekä poliisien häikäilemättömät surmat kuluneella viikolla ovat järkyttäneet Ranskaa ja koko Eurooppaa. Surmansa sai 17 ihmistä, osa kuoli työnsä takia, osa ilmeisesti uskontonsa. Ihmisoikeusliitto yhdessä eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen kattojärjestöjensä AEDH:n ja FIDH:n kanssa tuomitsee teot.

Lehdistön ottaminen kohteeksi on järkyttävää. Sananvapaus ja ilmaisunvapaus pitävät osaltaan demokratiaa hengissä. Kaikki pyrkimykset rajoittaa näitä vapauksia täytyy tuomita yksiselitteisesti ja vahvasti kuten useat Euroopan johtajat ovat tehneetkin.

Pariisissa sijaitseva kattojärjestömme FIDH teki läheistä yhteistyötä yhden Charlie Hebdon piirtäjän kanssa ihmisoikeuksien puolesta. Kollegani Pariisissa menettivät yhteistyökumppanin ja ystävän.

Samaan aikaan kun joukkomurhat tapahtuivat Pariisissa, Boko Haram murhasi satoja, mahdollisesti tuhansia ihmisiä Nigeriassa. On kuitenkin hyvin inhimillistä, että eurooppalaisia järkyttää eniten lähellä tapahtuva. Ihmiset ja tiedotusvälineet ympäri maailmaa ovat osoittaneet tukensa. Esimerkiksi Lähi-Idän maiden mediassa on tuomittu Pariisin väkivallanteot samalla kun monet tiedotusvälineet nk. arabimaissa taistelevat myös oman sananvapautensa puolesta. Se, että hyökkäys Euroopan sydämessä saa koko maailman huomion, heijastanee maailman valtarakenteita. Tuen osoituksesta on syytä tuntea nöyryyttä tai kiitollisuutta, ei ylemmyyttä.

 

Euroopan asukkaiden on toimittava kaikkia väkivaltaisia ideologioita sekä kaikenlaista uskonnon varjolla tehtävää fanaattisuutta vastaan. Yhtä yksiselitteisesti kuin Pariisin iskut on tuomittu, viranomaisten ja johtajien kautta Euroopan on tuomittava kaikki pyrkimykset käyttää tilaisuutta hyväksi islaminvastaisuuden, juutalaisuusvastaisuuden tai rasismin lietsomiseen. Ympäri Eurooppaa on viime päivinä näkynyt surullisia reaktioita, esimerkiksi hyökkäyksiä ja moskeijoiden häiriköintiä. Kaikki tällaiset reaktiot on tuomittava äänekkäästi ja selkeästi.

Nyt kysytään suhteellisuudentajua. Koulusurmaajat Suomessa eivät edustaneet kaikkia suomalaisia. Pariisin murhaajat eivät edusta kaikkia ranskalaisia tai kaikkia ranskalaisia muslimeja, eivät vanhempiensa kotimaiden kaikkia asukkaita, eivätkä islamilaista ihmiskäsitystä. Katson mietteliäänä mediaan päin. Miksi islaminuskoiset ympäri maailmaa joutuvat vakuuttelemaan, etteivät teot ole islamin mukaisia?

Yhdessä eurooppalaisten ihmisoikeusjärjestöjen kanssa pyydämme poliittisia johtajia pitämään kiinni demokratian arvoista ja oikeusvaltio-ajattelusta lausunnoissaan ja teoissaan. Suomessa kaikilla poliitikoilla on vaalien alla vastuu siitä, että he eivät käytä Ranskan iskuja keppihevosena vaalimenestyksensä edistämiseksi. Alunperin Suomeen muualta muuttaneet tuttavani ja työkaverini ovat kuvanneet lisääntynyttä häirintää julkisissa tiloissa aina kun joku politiikko lausuu vastuuttomasti jotain paikkansapitämätöntä ‘pakolaisista ja maahanmuuttajista’.

 

Vaikka kuinka haluaisimme löytää täydellisen pahan vihollisen ja täydellisen hyvän vastustajan, maailma ei ole mustavalkoinen. On tehtävä kaikki sen eteen, että muslimien syrjintä ja häirintä Euroopassa ei lisäänny. En halua meidän siltikään olevan naiiveja ääriliikkeiden kiihkon voiman suhteen. Ihmisoikeusjärjestön ammattilaisina kohtaamme huolestuttavaa sokeutta. Samantekevää, mistä ideologiasta tai uskonnosta he perustelunsa ammentavat. On tärkeää lisätä kaikkien nuorten tietoa omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Vähäinen tieto yhteiskunnan rakenteista ja omista vaikutusmahdollisuuksista ei vielä tee ihmisistä väkivaltaisia tai kiihkoilijoita. Mutta turhautumista se voi lisätä. Ja nuorten turhautumista ja voimattomuuden kokemusta on kokeneempien kiihkoilijoiden helpompi käyttää hyväksi.

Pariisin hyökkäyksiä ei saa myöskään käyttää oikeuksien kaventamiseen terrorismin vastaisen sodan nimissä. Lainsäädäntöä on ympäri maailman tihennetty ja tiukennettu vuoden 2001 Yhdysvaltojen terrori-iskujen jälkeen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa erityisesti islaminuskoisten elämää kontrolloidaan yhä laajemmalla kädellä. Lisääntyvä ja perusteeton ihmisten arjen valvonta ei ainakaan vähennä turhautumista.

 

Tiukemman valvonnan sijaan toivon viranomaisten Suomessa katsovan perusoikeuksien ja syrjinnän poistamisen suuntaan. Suomen ja muiden EU-maiden täytyy pitää kiinni oikeusvaltion syvistä periaatteista ja turvata sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet kaikille. Riittävät terveyspalvelut ja mielenterveyspalvelut kaikille tarvitseville – myös nuorille, kidutetuille ja suomen kieltä osaamattomille. Kouluissa riittävän pienet opetusryhmät, ihmisoikeuskasvatus päiväkodista lähtien. Riittävät henkilöresurssit monenlaisten haasteiden kanssa painiville kouluille. Integraatio, joka ei perustu lähtökohtaisesti Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen vaan tulijoiden perusoikeuksien turvaamiseen, työhön ja jokaisen ainutkertaisuuteen. Ihmelääkkeitä ei ole. Tai ehkä yksi: ihmisten ottaminen mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon aivan nuoresta lähtien.

Ihmisten kokoontuminen surun ja järkytyksen hetkellä on lohdullista ja tärkeää. Se kertoo ihmisen kyvystä yhteiseen, kyvystä hakea pienintä yhteistä nimittäjää. Tänään sunnuntaina Euroopan poliittiset johtajat ja jopa miljoonat ihmiset marssivat Ranskassa ja pitkin Eurooppaa uhrien muistoksi. Myös Suomessa ihmiset osallistuvat tänään mielenilmauksiin. Kaikki tämä on arvokasta. Väkivalta pelkuruutta, sanat rohkeutta.

Päivi Mattila

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri