Ihmisoikeusliitto on vuonna 1979 perustettu uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yleinen ihmisoikeusjärjestö. Olemme ainoa yleinen ihmisoikeusjärjestö, joka seuraa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta. Tehtävämme on edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Arvomme perustuvat kaikkien ihmisten kunnioittamiseen, yhdenvertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Toimintamme lähtökohtana ovat YK:n ihmisoikeusjulistus ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä Suomen perustuslain turvaamat perusoikeudet.

 

Kaikkien ihmisoikeudet eivät toteudu Suomessa. Ennaltaehkäisemme ihmisoikeusloukkauksia vaikuttamalla viranomaisiin, tekemällä tutkimuksia, tiedottamalla ihmisoikeuksista ja kouluttamalla esimerkiksi poliiseja, opettajia ja opiskelijoita.

Olemme asiantuntijajärjestö. Teemme jatkuvasti tutkimusta perusoikeus- ja ihmisoikeuskysymyksistä. Tutkimme esimerkiksi rikosten uhrien oikeuksien toteutumista ja ulkomaalaisten työriistoa Suomessa.

Vaikuttamistyötä teemme muun muassa syrjinnän uhrien oikeusturvan parantamiseksi ja yritysten vastuullisuuden lisäämiseksi.

Ihmisoikeusliitto on kansainvälisen ihmisoikeusjärjestö FIDH:n jäsenjärjestö Suomessa. Kansainvälisten kumppaniemme kanssa edistämme mm. ihmisoikeuspuolustajien suojelua

Ennaltaehkäisemme haitallisia perinteitä ja niihin liittyviä ihmisoikeusloukkauksia yhteistyössä maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Lisäksi työskentelemme romanijärjestöjen kanssa romanien syrjinnän lopettamiseksi.

KokoNainen-hanke ennaltaehkäisee Suomessa asuvien tyttöjen ympärileikkauksia. Tavoitteena on ryhmäkeskusteluissa muuttaa asenteita ja lisätä tietoutta siitä, että tyttöjen ympärileikkaaminen on ihmisoikeusloukkaus ja rikkoo lakia.

 Kitke!-hanke ennaltaehkäisee kunniaan liittyvää väkivaltaa, jossa uhkaamalla tai pakottamalla rajoitetaan yksilön vapautta yhteisön perinteisiin vedoten. Neuvova puhelin neuvoo viranomaisia ja asiakkaita kunniaan liittyvissä konflikteissa.

 Yhteisö voimavaraksi -hanke ennaltaehkäisee Suomen romanien syrjintää ja kouluttaa romaneja heille kuuluvista oikeuksista. Neuvova puhelin neuvoo ja ohjaa romaneja syrjintäkysymyksissä.

Koordinoimme järjestöyhteistyössä ammattikasvattajille suunnattua Ihmisoikeudet.net -sivustoa, joka tarjoaa laajat perustiedot ihmisoikeuksiin liittyvistä käsitteistä ja niiden historiasta sekä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Lisäksi sivustolla on tarjolla monipuolista oppimateriaalia.

Ihmisoikeusliitto on edustaja useissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa, näitä ovat esimerkiksi

  • Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta
  • Etnisten suhteiden neuvottelukunta
  • Vammaisten ihmisoikeuskeskuksen neuvottelukunta
  • Vähemmistöasiain neuvottelukunta
  • Syrjinnän seurantaryhmä
  • Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa seuraava kansalaisjärjestötyöryhmä.

Ihmisoikeusliitto vaikuttaa monessa järjestössä. Olemme muun muassa seuraavien järjestöjen jäsen

  • Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön (KIOS) perustajajärjestö
  • Pakolaisneuvonta
  • Kehitysyhteistyön palvelukeskus (KEPA)
  • Suomen One World portaaliyhdistys
  • Féderation Internation de Droit des l’Hommes (FIDH)
  • The European Association for the Defense of Human Rights (AEDH)
Jäsenten ja lahjoittajien lisäksi Ihmisoikeusliiton toimintaa rahoittavat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö ja Raha-automaattiyhdistys.

Puheenjohtajisto

 

Puheenjohtaja
Reetta Toivanen

Varapuheenjohtaja
Liisa Murto

Varapuheenjohtaja
Lena Bremer

Jäsenet

Pentti Arajärvi

Tuija Brax

Pauliina Feodoroff

Juha Lavapuro

Aila Paloniemi

Riitta-Leena Paunio

Ilona Nieminen

 

 

 

Elina Pirjatanniemi

Antti Sajantila

Ruth Santisteban

Pamela Slotte

Kirsi Tarvainen

Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä

Gun Winter

Ihmisoikeusliitto syntyi tarpeeseen

”Ihmisoikeusasia on tullut jäädäkseen. Se tulee pysymään ykkösluokan kysymyksenä.”

-Tapio Varis, IS 13.6.1979

Ihmisoikeusliiton edeltäjä, Ihmisoikeuksien liitto perustettiin vuonna 1935 vastustamaan sananvapauden rajoituksia ja edistämään kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Sen toimintaa pidettiin valtiolle vahingollisena ja sen rekisteröinti vietiin oikeuden ratkaistavaksi 1936. Vaikka järjestöä ei kielletty, oikeudenkäynnin jälkeen sen toiminta hiipui ja loppui kokonaan 1939.

Ihmisoikeuksien liitto elvytettiin vuonna 1949­­­­­­­, jolloin sen toimintaa väritti voimakas politisoituminen kansandemokraattien suuntaan. Järjestön työnä nähtiin ensisijassa työläisten oikeuksien suojeleminen. Liitto lopetettiin taloudellisista syistä jo 1952.

Vuonna 1979 perustettiin Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien puolesta -järjestö, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tapio Varis. Uuden järjestön tavoitteena oli edistää ihmis- ja kansalaisoikeuksien toteutumista. Perustamisvuonna julkaistiin myös ensimmäinen Ihmisoikeudet-bulletiini, jota myytiin kolmen markan hintaan. Järjestö sai omat toimitilat vuonna 1980.

Toiminta muotoutui 1980-luvun kuluessa ihmisoikeuskeskustelun herättäjäksi ja alan asiantuntijoita ja harrastajia kokoavaksi ja palvelevaksi järjestöksi. Toimiston kirjasto olikin tutkijoiden ja toimittajien ahkerassa käytössä.

Järjestö vaihtoi nimensä vuonna 1986 Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitoksi ja vuonna 1993 nykyiseen muotoonsa Ihmisoikeusliitoksi. Vuonna 1993 julkaistiin myös ensimmäinen Ihmisoikeusraportti-lehden numero, joka ilmestyi lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Nykyisistä hankkeista tyttöjen ympärileikkausta ennaltaehkäisevä KokoNainen aloitti työnsä 2002, kunniaan liittyvien konfliktien ehkäisyyn keskittyvä Kitke!-hanke vuonna 2010 ja romanihanke vuonna 2012.

Ihmisoikeusliitto on yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ylläpitänyt vuodesta 2004 lähtien ihmisoikeustietoutta levittävää Ihmisoikeudet.net-sivustoa.

Ihmisoikeusliiton henkilöstö on kasvanut läpi 2000-luvun. Tänä päivänä olemme noin 20 hengen vireä ja ammattimainen työyhteisö. Tarve kotimaiselle ihmisoikeustyölle ei ole vuosien saatossa vähentynyt, vaan päinvastoin muuttunut ajankohtaisemmaksi kuin koskaan.