Viharikoksiin puuttumisessa ongelmia

TIEDOTE: Viranomaisilta puuttuu syvällinen ymmärrys viharikoksista eikä viharikoksiin puututa järjestelmällisesti, selviää tänään julkaistavasta koko EU:ta koskevasta tutkimuksesta. Suomessa ongelmia on myös viharikosten uhrin ohjaamisessa tukipalveluiden piiriin.

EU:n perusoikeusviraston Ensuring justice for hate crime victims: professional perspectives –tutkimusta varten haastateltiin poliiseja sekä oikeuslaitosten ja tukijärjestöjen edustajia (yhteensä 263) EU-maissa vuosina 2013-2014. Suomen osuuden toteutti Ihmisoikeusliitto.

Haastateltavista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että viranomaisten tulisi ottaa viharikokset vakavammin. Haastateltavat kokivat, että oikeuslaitoksilta ja poliisilta puuttuu sitoutuminen viharikosten tunnistamiseen, syyttämiseen ja tuomitsemiseen. Vain harvoilla EU-mailla on sitovat ohjeistukset vihamotiivin merkitsemisestä, arvioimisesta ja tutkimisesta. Tämä puute koskee myös Suomea.

”Ihmisoikeusliitto on vaatinut jo pitkään tehokkaampaa puuttumista viharikoksiin. Suomi ei ole asian kanssa yksin vaan ongelma on Euroopan laajuinen. Suomi voisi toimia nyt etunenässä viranomaisten osaamisen lisäämisessä,” sanoo Ihmisoikeusliiton tutkija Anna-Maija Sorjanen.

Lisäksi Suomessa haastatellut rikoksen uhrien tukijärjestöjen edustajat sanoivat, ettei poliisi välttämättä ohjaa uhria tukipalveluihin. Vaikka Suomen esitutkintalakia on tältä osin tarkennettu, on Ihmisoikeusliiton mukaan ohjaamisessa edelleen ongelmia.

”Rikosten uhrien oikeuksia koskevat ja EU:n uhridirektiivin edellyttämät lakimuutokset tulivat voimaan Suomessa maaliskuun alussa. Viranomaisten tulee huolehtia siitä, että ne toteutuvat käytännössä muun muassa uhrien tukemisen osalta,” muistuttaa Anna-Maija Sorjanen Ihmisoikeusliitosta.

Kaikkien EU-maiden haastateltavista lähes 90 prosenttia oli sitä mieltä, että viharikosten uhrien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja tukipalveluista tulee lisätä. Viharikoksista ei ilmoiteta muun muassa siksi, että uhrit eivät ajattele hyötyvänsä siitä, tai pelätään, että poliisi kohtelee epäasiallisesti.

Myös poliittisilla puolueilla ja julkisuuden henkilöillä on vastuu yhteiskunnallisen ilmapiirin luomisesta. Puolueiden tulee pitää huoli siitä, ettei vihapuhetta hyväksytä esimerkiksi vaalikampanjoissa, todetaan tutkimusraportissa. Ihmisoikeusliitto on Suomessa peräänkuuluttanut puolueilta vastuuta toimijoidensa puheista ja teoista.

Tänään ilmestyy myös EU:n perusoikeusviraston nettiopas viharikoksiin puuttumisen hyvistä käytännöistä.

Lisätietoja:

Lue lisää aiheesta: