Suomen ihmisoikeustilannetta arvioitiin viime vuoden lopulla YK:n yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (Universal Periodic Review, UPR). UPR on valtioiden välinen vertaisarvioinnin mekanismi, jossa kaikkien YK:n jäsenmaiden ihmisoikeustilannetta tarkastellaan kokonaisuudessaan reilun neljän vuoden välein. Valtion oman raportin lisäksi tarkastelu perustuu YK-järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan lausuntoihin ja kuulemiseen.
Näiden pohjalta muut valtiot esittivät Suomelle yhteensä 229 suositusta. Suomi vastasi virallisesti saamiinsa suosituksiin 27.3.2023 Genevessä. Alla puhe, jonka FIDH (International Federation for Human Rights) piti Genevessä Ihmisoikeusliiton puolesta.
FIDH:n puheenvuoro Ihmisoikeusliiton puolesta
Suomi sai ihmisoikeustilanteensa parantamiseksi YK:n UPR-menettelyssä ennätysmäärän suosituksia, joista se ei hyväksy peräti 45:ttä.
Muut jäsenmaat peräänkuuluttivat Suomelta toimenpiteitä mm. saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi, rasismin ja viharikosten tehokkaaksi torjumiseksi sekä sukupuolistuneen väkivallan kitkemiseksi.
Saamelaisten osalta hallitus epäonnistui omaan ohjelmaansa kuuluneen saamelaiskäräjälain uusimisessa. Tästä syystä hallituksen vastaus ILOn alkuperäiskansasopimuksen ratifoinnin viimeistelyä koskevaan suositukseen ei enää pidä paikkaansa. Kysymme, miten valtio nyt aikoo asiaa edistää.
Useisiin rasismiin ja viharikosten kitkentään sekä etnisen profiloinnin kieltoon liittyviin suosituksiin hallitus toteaa, että viharikosten tehokas tutkinta on kiinni resursseista. Tästä saa kuvan, että hallituksen tulkinnan mukaan suositusta ei ikään kuin tarvitsisi ottaa vastaan ollenkaan.
Muistutamme, että valtiolla on nimenomainen velvollisuus edistää ihmisoikeuksia ja taata tähän myös riittävät resurssit. Toki halu vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen konkreettisesti vaatii viranomaisilta usein myös asennemuutosta. Viharikosten uhrit eivät tutkitusti pääse oikeuksiinsa eikä syrjinnän vastainen lainsäädäntö ole esimerkiksi etnisen profiloinnin osalta vieläkään riittävällä tasolla.
Sukupuolistuneen väkivallan osalta hallitus tyytyy toteamaan suosituksen pakkoavioliiton erilliskriminalisoinnista. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei riitä suojaamaan pakkoavioliiton uhreja. Ihmisoikeusliitto jatkaa vaikuttamistyötä sen eteen, että myös Suomi kriminalisoisi avioliittoon pakottamisen kaikki muodot.
Lopuksi Ihmisoikeusliitto haluaa nostaa esiin huolensa UPR-suosituksen kansallisen toimeenpanon ristiriidasta: Mitä tarkempia, täsmällisempiä ja osuvampia Suomelle annetut suositukset ovat, sitä vaikeampi hallituksen näyttää olevan niitä hyväksyä.
Vaikka ulkoministeriö koordinoi Suomen kannanmuodostusta UPR-prosessissa, vastaavat kukin ministeriö ja hallinnonala siiloittain omalta osaltaan suositusten toimeenpanosta. Meiltä puuttuvat pysyvät kansalliset mekanismit suositusten läpinäkyvään poliittiseen käsittelyyn, mikä myös UPR-suosituksissa osuvasti nostettiin esiin. Tämä jättää ihmisoikeustilanteemme kansallisen kehittämisen vaikuttavuuden vajaaksi.
Suomen tulisikin vapaana ja vauraana oikeusvaltiona altistaa eduskunta ja hallitus säännöllisesti käsittelemään Suomen saamat suositukset ja langettavat tuomiot kansainvälisiltä elimiltä ihmisoikeusongelmiemme tosiasialliseksi ja tehokkaaksi korjaamiseksi.
The reception of UPR recommendations addressed to Finland on 27th March 2023
Statement delivered by FIDH (on behalf of Finnish League for Human Rights)
Within the framework of the UN UPR procedure aimed at improving its human rights situation, Finland has been given a record number of recommendations, of which it notes as many as 45 and thus fails to accept.
Member states call on Finland to take up measures such as securing the rights of the Sámi people, tackling racism and hate crime more efficiently, and eradicating gender-based violence.
Concerning the Sámi, the government has failed to carry out its own programmed reform of the Act on the Sámi Parliament. This is why the government’s response falls short to the recommendation to complete the ratification of the ILO Convention on the Rights of Indigenous Peoples. Our question now concerns how the state intends to move forward on the matter.
The government’s response to many of the recommendations concerning the eradication of racism and hate crimes, as well as to the prohibition of ethnic profiling, is that efficient investigations are dependent on resources. This unfortunately gives the impression that, according to the government’s interpretation, the recommendations which imply costs, do not have to be followed at all.
We remind the state that it has a particular responsibility to actively promote the fulfilment of human rights and to guarantee sufficient resources for this. Clearly, taking concrete steps to secure certain rights may also well demand a change of attitude within the administration. Research proves that the rights of victims of hate crimes are not necessarily protected, and that the law against discrimination is still not sufficiently robust when it comes to ethnic profiling.
Concerning gender-based violence, the government merely noted the specific recommendation to criminalize forced marriages. The current law does not adequately protect victims of forced marriages. The Finnish League for Human Rights continues its advocacy work to criminalize forced marriages in Finland.
Finally, the Finnish League for Human Rights emphasizes its concern about the contradictory way in which UPR recommendations are implemented on the national level in Finland: the more exact and the more precise the recommendations are, the harder it seems to be for the government to accept them.
Even though the Ministry for Foreign Affairs coordinates the forming of the Finnish position in the UPR process, it is the responsibility of the different ministries and their administrations to implement the parts of the recommendations that belong to their sector. However, Finland is lacking a permanent national mechanism for processing suggestions on the political level, and this is aptly highlighted in the UPR recommendations. This leaves us with a considerable shortfall in the development of human rights on the national level.
As a free and wealthy constitutional state, the Parliament and Government of Finland should regularly deal with the recommendations and judgements received from international organs, in order to improve the human rights situation of Finland in a practical and efficient way.
Lue myös:
Ihmisoikeusliitto esitteli Genevessä Suomen ihmisoikeustilannetta YK:n jäsenmaille
Universal Periodic Review – Finland
