Hyppää sisältöön

Ihmisoikeusliiton hallitusohjelmatavoitteet

Oikeusvaltiota ja ihmisoikeusjärjestelmää kyseenalaistetaan ympäri maailmaa eikä Suomi ole irrallaan tästä kehityksestä. Demokraattisten valtioiden koko perusta on vaarassa, jos oikeusvaltion edellytykset eivät toteudu.

Ihmisoikeusliitto pitää tärkeänä, että tuleva hallitusohjelma sisältää vahvasti perus- ja ihmisoikeudet sekä niiden edistämisen. Ihmisoikeudet on otettava hallitusohjelman yhdeksi lähtökohdaksi.

Hallitusohjelma on merkittävin hallituksen toimintaa ohjaava asiakirja. Ihmisoikeusliitto on kirjannut tavoitteita, joiden sisällyttäminen hallitusohjelmaan vahvistaisi oikeusvaltiota ja demokratiaa sekä edistäisi ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista Suomessa.

Tavoite 1: Suomi vahvistaa oikeusvaltiota ja oikeuksiin pääsyä

Oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet tarvitsevat toinen toisiaan. Vahva oikeusvaltiojärjestelmä on välttämätön ihmisoikeuksien toteutumisen ja oikeuksiin pääsyn kannalta.

Vaikka oikeusvaltioperiaate on yleismaailmallinen, on sitä täsmennetty ja konkretisoitu erityisesti Euroopan neuvoston toimesta. Viime vuosina oikeusvaltiota on kuitenkin murennettu eri puolilla EU:ta tekemällä räikeitä oikeusvaltioperiaatteen vastaisia päätöksiä. Suomi ei saa luisua tälle tielle.  

Suomessa oikeusvaltion rakenteet on turvattava vahvistamalla tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta ja tehostamalla oikeusprosesseja. Oikeusvaltion toimintakyvyn ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen tukee koko yhteiskunnan turvallisuutta.

Oikeusvaltion perustuslaillista suojaa on vahvistettava demokratian sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaamiseksi.

  • Perustuslakia on täydennettävä tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden turvaamiseksi.
  • Perustuslain etusijaa koskevasta säännöksestä (106 §) on poistettava tavallisen lain ja perustuslain välisen ristiriidan ilmeisyyden vaatimus.
  • Säädösvalmistelun laatua on parannettava ja säädösten perus- ja ihmisoikeusvaikutukset arvioitava riittävällä tavalla.

Suomen ihmisoikeuspolitiikka ei ole vain erillinen politiikan osa-alue. Myös turvallisuuspolitiikan ja talouspolitiikan on kunnioitettava ja edistettävä perus- ja ihmisoikeuksia.

  • Valtioneuvoston ja eduskunnan on käsiteltävä kansainvälisten sopimusvelvoitteiden toimeenpanoa vuosittain.
  • Ihmisoikeuspolitiikan jatkuvuuden valmistamiseksi hallituksen tulee valmistella uusi kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma.

Jokaisen julkista valtaa edustavan viranomaisen ja ammattilaisen on saatava riittävä perus- ja ihmisoikeusosaaminen osana täydennyskoulutustaan.

  • Valtion on turvattava systemaattinen ihmisoikeuskoulutus, jotta julkisen vallan toimijat voivat työssään aktiivisesti edistää ja toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia.

Oikeuksiin pääsyä on vahvistettava ja syrjinnän ja viharikosten tutkintaa tehostettava.

  • Ihmisten yhdenvertainen ja tehokas oikeuksiin pääsy on taattava.
  • Viranomaisten on aktiivisesti edistettävä sitä, että syrjinnän ja viharikosten uhrit osaavat, uskaltavat ja jaksavat ilmoittaa kokemastaan syrjinnästä ja viharikoksista.
  • Viharikosten ja syrjinnän tutkintaa on tehostettava.
  • Verkkovihan tuottajan ja julkaisijan rikosoikeudellista vastuuta on lisättävä.
  • Etnisen profiloinnin kieltoa on vahvistettava täsmentämällä lainsäädäntöä.

Tavoite 2: Suomi turvaa oikeuden riittävään toimeentuloon ja ehkäisee työhyväksikäyttöä

Kiihtynyt inflaatio uhkaa monien ihmisten välttämätöntä toimeentuloa ja elämän perusedellytyksiä. Oikeus sosiaaliturvaan ja oikeus riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan Suomen perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Hallituksen tulee sitoutua näiden oikeuksien täysimääräiseen toteuttamiseen sosiaaliturvaa uudistettaessa.

Sosiaaliturvauudistuksessa on varmistettava köyhimpien ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien ihmisoikeuksien toteutuminen.

  • Sosiaaliturvajärjestelmää on parannettava erityisesti niiden ihmisten osalta, joiden oikeus riittävään toimeentuloon ja sosiaaliturvaan ei nykyisellään toteudu.
  • Köyhimpiä ja eri syistä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisryhmiä on kuultava ja heidän näkemyksensä on huomioitava uudistusprosessissa ja lainvalmistelussa.

Perusturvan tasoa on nostettava vastaamaan Suomen ihmisoikeusvelvoitteita.

  • Perusturvan tasoa on korotettava asteittain takaamaan riittävä toimeentulo.
  • Tähän tarkoitukseen on laadittava ylivaalikautinen strategia, joko osana sosiaaliturvan kokonaisuudistusta tai erillisenä hankkeena.

Kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksien toteutuminen on turvattava.

  • Työtoimintaa koskevaa lainsäädäntöä on täsmennettävä ja kuntien käytäntöjä yhtenäistettävä, jotta kehitysvammaisten ihmisten työoikeudet toteutuvat.

Tavoite 3: Suomi tehostaa sukupuolistuneen väkivallan torjuntaa

Globaali anti-gender-liike horjuttaa naisten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia myös Euroopassa. Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta monissa muodoissaan on edelleen Suomessa yleistä. Suomi ei tällä hetkellä toteuta kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan väkivallan torjumiseksi täysimääräisesti. Suomesta puuttuu esimerkiksi kunniaan liittyvää väkivaltaa koskeva lainsäädäntö. Väkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi tarvitaan hyvinvointialueita ja kuntia velvoittava laki.

Pakkoavioliiton uhrien oikeusturvaa on vahvistettava.

  • Avioliittoon pakottaminen on kriminalisoitava erillisenä rikosnimikkeenä. Kriminalisoinnin on koskettava myös ei-virallisesti solmittuja avioliittoja.

Rikosvastuun toteutuminen on varmistettava henkisen väkivallan osalta.

  • Pakottava kontrolli on kriminalisoitava omana rikosnimikkeenään.

Hyvinvointialueet ja kunnat on velvoitettava lailla torjumaan lähisuhdeväkivaltaa.

  • Väkivallan vastaisen työn koordinaation ja monialaisen yhteistyön varmistamiseksi on säädettävä hyvinvointialueita ja kuntia velvoittava, lähisuhdeväkivallan vastaisen työn järjestämistä koskeva laki.

Tavoite 4: Suomi edistää ihmisoikeuksien toteutumista urheilussa

Urheilussa on samoja ihmisoikeusongelmia kuin muuallakin yhteiskunnassa. Tutkimukset ja selvitykset sekä julkisuuteen nousseet tapaukset osoittavat, että urheilussa ja liikunnassa esiintyy rasismia, syrjintää ja häirintää eivätkä lapsen oikeudet aina toteudu. Myös eri vähemmistöryhmien yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa osallistumisessa on puutteita.

Hallituksen on edistettävä aktiivisesti ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista urheilun ja liikunnan alalla.

  • Urheilun ja liikunnan toimialalle kohdistuvaa viranomaisvalvontaa on tehostettava.
  • Lapsen oikeudet ja lapsen etu on otettava mukaan toimialan ohjaaviin linjauksiin.
  • Syrjintään, häirintään ja väkivaltaan on puututtava tehokkaasti urheilussa ja liikunnassa.

Lisätietoja Ihmisoikeusliiton hallitusohjelmatavoitteista: Vaikuttamistyön johtaja Martta October, martta.october@ihmisoikeusliitto.fi


Jaa tämä artikkeli somessa

Tue ihmisoikeustyötä

Lahjoita

Vaikuta ihmisoikeuksien puolesta ja tue työtämme. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.

Tee lahjoitus