Koronaviruspandemialla on ollut laaja-alaiset vaikutukset terveyteen ja terveydenhuollon toimintaan. Pandemialla on välittömän terveysuhan lisäksi myös huomattavia välillisiä vaikutuksia terveydelle ja hyvinvoinnille. Välitön terveysuhka on erityisen suuri yli 70-vuotiaille ja riskiryhmään kuuluville pitkäaikaissairaille. Suomessa COVID-19-tautiin kuolleista 88 prosenttia on ollut yli 70-vuotiaita (tilanne 22.2.2021).
Koronatilanne on lisännyt terveyspalveluiden tarvetta, mutta samanaikaisesti ohentanut koronavirukseen suoraan liittymättömien terveyspalveluiden saatavuutta. Kriisi on luonut terveydenhuoltoon hoitovelkaa, jota joudutaan korjaamaan pidemmän aikaa. Koronapandemian leviämisen ehkäisemiseksi on tehty paljon toimia. Rajoitustoimien myönteisten vaikutusten ohella toimilla on ollut myös kielteisiä vaikutuksia terveyteen ja muuhun hyvinvointiin. Rajoitustoimet ovat vähentäneet sosiaalisia kontakteja, lisänneet yksinäisyyttä sekä kärjistäneet terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Myös toimeentulovaikeudet sekä huolet pärjäämisestä ja tulevaisuudesta ovat lisääntyneet.
Ihmisoikeussopimuksilla on turvattu oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta saavutettavissa olevasta terveydentilasta sekä riittävistä terveyspalveluista. COVID-19-tauti on uhka terveydelle sekä elämälle erityisesti riskiryhmiin kuuluvien osalta. Oikeus elämään on perustavaa laatua oleva perus- ja ihmisoikeus, sillä se on kaikkien muiden oikeuksien nauttimisen edellytys.
Tartuntatautien leviämisen estäminen, rajoittaminen ja seuranta sekä hoito ovat ihmisoikeussopimuksissa asetettuja velvoitteita. Koronakriisissä on kuitenkin tärkeä tunnistaa, että oikeus terveyteen on laajempi käsite kuin oikeus suojeluun sairastumiselta COVID-19-tautiin sekä sen hoitoon. Oikeus terveyteen kattaa kaikki terveyden osa-alueet ja näkökulmat. Esimerkiksi mielenterveyttä ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle. Lisäksi terveys on yksi tärkeimmistä ihmisen itsensä kokemista hyvinvoinnin osatekijöistä.
Koska eri perus- ja ihmisoikeudet liittyvät toisiinsa, terveysoikeuksien toteutumisella on vaikutuksia myös esimerkiksi taloudellisten ja sivistyksellisten sekä kansalais- ja poliittiseen oikeuksien toteutumiseen. Näiden oikeuksien toteutumisella on vuorostaan vaikutuksia terveyteen ja terveysoikeuksien toteutumiseen.
Koronakriisi uhkaa vahvistaa eriarvoistumiskehitystä ja lisätä mahdollisuuksien epätasa-arvoa. Vaarana on muun muassa koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuuden kasvu sekä köyhyyden ja muiden sosiaalisten ongelmien ja terveysongelmien lisääntyminen. Näillä kaikilla on kielteiset vaikutukset myös terveysoikeuksien toteutumiseen. Riskinä on, että koronakriisi heikentää erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, vähemmistöryhmiin kuuluvien ja syrjinnälle alttiiden ihmisryhmien hyvinvointia ja oikeuksien toteutumista.
Tämä Ihmisoikeusliiton katsaus kokoaa yhteen tutkimus- ja selvitystietoa koronapandemian vaikutuksista terveysoikeuksien toteutumiseen, ja esittää kootun tiedon pohjalta toimenpidesuosituksia päätöksentekijöille ja viranhaltijoille. Katsaus tarjoaa tietoa myös muille asiasta kiinnostuneille sekä antaa tukea vaikuttamistyöhön.
Toimenpidesuositukset:
- Terveys on huomioitava laaja-alaisena perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä
koronatilanteessa ja sen jälkihoidossa.
Terveysoikeudet kuuluvat perus- ja ihmisoikeuksiin. Oikeutta terveyteen ei pidä rajata vain COVID-19-taudin torjuntaan ja hoitoon, vaan terveys tulee ymmärtää laajana käsitteenä. Myös muiden taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen vaikuttaa terveyteen. Ne on otettava huomioon koronatoimissa ja päätöksenteossa. Valtion ja kuntien on varmistettava monialainen ja moniammatillinen yhteistyö terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja sivistyspalveluiden sekä myös muiden palveluiden välillä. Valtion on varmistettava riittävä toimeentulon turva. - Koronakriisistä seurannut terveydenhuollon palveluvaje ja hoitovelka on korjattava.
Koronakriisin myötä muut kuin suoraan koronan liittyvät terveydenhuoltopalvelut ovat ohentuneet. Tämä on aiheuttanut palveluvajetta ja -velkaa. Palveluvaje ja -velka on korjattava ja turvattava, että ihmiset saavat heille kuuluvat ja heidän tarpeidensa mukaiset terveydenhuollon palvelut oikea-aikaisesti. Valtion ja kuntien on turvattava riittävät voimavarat terveydenhuoltoon. - Eriarvoisuutta on torjuttava aktiivisesti koronakriisissä ja sen jälkihoidossa.
Koronakriisi uhkaa lisätä eriarvoisuutta laaja-alaisesti. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja eriarvoisuuden kaventamiseksi valtion ja kuntien on tehtävä riittäviä ja johdonmukaisia toimia. Kriisin vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin on arvioitava systemaattisesti ja arviontien tulokset on huomioitava päätöksenteossa. Vaikutusten arvioinnissa ja päätöksenteossa on erityistä huomiota kiinnitettävä heikommassa asemassa olevien ja syrjinnälle alttiiden ihmisryhmien oikeuksien toteutumiseen.
Lue katsaus kokonaisuudessaan: Oikeus terveyteen on huomioitava laaja-alaisesti koronakriisissä ja sen jälkihoidossa (pdf)
Ihmisoikeusliiton aiemmin julkaistu katsaus: Valtion on turvattava oikeus riittävään toimeentuloon myös koronapandemian aikana
