Paperiton on henkilö, joka oleskelee maassa ilman oleskeluoikeutta. Myös paperittomalle kuuluvat tietyt perus- ja ihmisoikeudet. Kun ihmisellä ei ole oleskelulupaa, näiden oikeuksien merkitys vain korostuu. Oikeuksien, jotka kuuluvat jokaiselle pelkästään hänen ihmisyytensä perusteella.

jasmiina_meri3

Kirjoittajat työskentelevät Pakolaisneuvonnan Paperittomat-hankkeessa.

Paperittomien määrän arvioidaan Suomessa kasvavan, kun viranomaiset eivät voi poistaa kaikkia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita maasta. Jos eivät he palaa lähtömaahan vapaaehtoisesti, heistä tulee paperittomia ja heiltä loppuvat vastaanottopalvelut. Tämän uuden paperittomien ryhmän taustalla on vuonna 2015 tehty lakimuutos. Aiemmin heille myönnettiin tilapäinen oleskelulupa. Nyt ihmiset joutuvat pahimmassa tapauksella kadulle.

Paperittomien oikeudet eivät ole mielipidekysymys

Oleskeluluvan puute ei poista ihmisen perustavanlaatuisia oikeuksia tai julkisen vallan velvollisuutta turvata niiden toteutuminen. Kuitenkaan nämä oikeudet eivät toteudu paperittomien kohdalla. Samassa tilanteessa on myös ihmisiä, jotka ovat paperittomiin rinnasteisessa asemassa: Heillä on oikeus oleskella Suomessa, mutta he eivät pääse peruspalveluiden piiriin.

Suomessa perustuslaki takaa paperittomille subjektiivisen oikeuden ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jokaisella Suomessa on laissa turvattu oikeus toimeentulotukeen viimesijaisena toimeentulon lähteenä, kiireelliseen terveydenhuoltoon ja lapsilla maksuttomaan perusopetukseen.

Ihmisarvoisen elämän turvaamisen ytimeen kuuluu muun muassa terveyden ja elinkyvyn kannalta välttämättömän asumisen järjestäminen. Tästä huolimatta Helsingissä jäi viime talvena useita ihmisiä hätämajoituksen ulkopuolelle vain sen takia, ettei heillä ollut kotikuntaa Helsingissä. Paperittomat-hankkeen asiasta tekemä kantelu on parhaillaan eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyssä. Hieno uutinen on se, että Helsingin kaupunginvaltuusto teki marraskuussa 2016 päätöksen tarjota hätämajoitusta kotikuntaan katsomatta.

Oikeus terveyteen ei toteudu Suomessa

Terveydenhuoltolaissa on turvattu oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhuoltoon kaikille Suomessa oleskeleville. Edes lapsilla tai raskaana olevilla paperittomilla ei ole laissa turvattua oikeutta esimerkiksi raskaudenseurantaan ja neuvolapalveluihin, vaikka se olisi kansainväliset sopimusten ja perustuslain mukaista. Hoitoon hakeutumista estää myös se, että paperiton on lähtökohtaisesti itse vastuussa hoidon todellisista kustannuksista. Maksettavaksi voi koitua suuri lasku. Muutamat kunnat, kuten Helsinki, ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä ja tarjoavat laajat terveyspalvelut lapsille ja raskaana oleville paperittomille.

Paperittomilla ihmisillä on korkea kynnys hakea apua viranomaisilta. Taustalla voi olla epäluottamus viranomaisia kohtaan, vähäinen tietämys omista oikeuksista tai pelko maasta poistamisesta. Luottamuksen rakentamiseen tarvitaan kolmannen sektorin toimijoita. Esimerkiksi Helsingissä Global Clinicin vapaaehtoiset sekä Paperittomat-hankkeen lakimiehet tekevät yhteistyötä, jotta pääsy julkisiin terveyspalveluihin toteutuisi.

Oikeuksien toteutuminen edellyttää selkeää lainsäädäntöä, poliittisia linjauksia, viranomaisohjeita sekä parempaa tietämystä paperittomien oikeuksista. Viranomaiset näkevät ratkaisuna paperittomuuteen maasta poistumisen. Ratkaisu paperittomuuteen on yhtä lailla se, että ihmisillä olisi realistisemmat mahdollisuudet laillistaa oma oleskelunsa.

Paperittomien asemasta puhuttaessa on tärkeä erottaa toisistaan maahanmuuttopolitiikka ja jokaiselle ihmiselle kuuluvat perusoikeudet. Oikeuksien epääminen johtaa paperittomien syrjäytymiseen entisestään. Tämä ei ole sen enempää paperittoman ihmisen kuin koko yhteiskunnankaan etu.

Meri Korniloff, koordinaattori
Jasmiina Jokinen, lakimies

Kirjoittajat työskentelevät Paperittomat-hankkeessa. Hankkeessa neuvotaan paperittomia ja heitä kohtaavia ihmisiä oikeudellisissa kysymyksissä sekä tiedotetaan paperittomien oikeuksista. Hanketta rahoittaa RAY ja sitä koordinoi Pakolaisneuvonta ry.

Kirjoitus edustaa kirjoittajien omia mielipiteitä eikä välttämättä edusta Ihmisoikeusliiton kantaa.