Ihmisoikeusliiton kampanja nostaa tänä syksynä esiin kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn. Yksi kampanjan kasvoista on kirjailija ja aktivisti Sara Al Husaini, joka on puhunut rohkeasti yhteisöllisestä väkivallasta ja sen vaikutuksista suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänen mukaansa ilmiöstä täytyy puhua avoimesti, myös silloin, kun se on vaikeaa.
“Kunniaan liittyvä väkivalta on ilmiönä läsnä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan se on koskettanut jollain tavalla jopa yli 300 000 ihmistä. Kyse ei siis ole marginaalisesta ongelmasta”, Sara sanoo.
Yhteisön sisäinen asia vai yhteiskunnallinen ongelma?
Sara kertoo, että suomalaisessa keskustelussa kunniaan liittyvä väkivalta on usein nähty “yhteisön sisäisenä” asiana, johon ulkopuolisten ei tulisi puuttua. Tällainen ajattelu on hänen mukaansa vaarallinen harha.
“Jos väkivaltaa tapahtuu perheessä, me ymmärrämme, ettei se ole yksityisasia. Mutta jos väkivalta tapahtuu etnisen vähemmistön yhteisön sisällä, se helposti nähdään kulttuurisena kysymyksenä. Tämä on ongelmallista. Väkivalta on väkivaltaa riippumatta siitä, missä se tapahtuu.”
Sara Al Husainin mukaan myös viranomaiset voivat tahtomattaan vahvistaa haitallisia rakenteita, jos he eivät tunnista ilmiötä tai pelkäävät tulla leimatuksi rasistisiksi.
“Hyvää tarkoittava varovaisuus voi johtaa siihen, ettei uskalleta toimia. Se taas jättää uhrit yksin.”
Kontrollin muodot jäävät piiloon
Sara muistuttaa, että kunniaan liittyvä väkivalta ei tarkoita vain fyysisiä tekoja. Sen juurena on usein pakottava kontrolli eli rajoittaminen, valvonta ja pelolla hallitseminen.
“Voi olla, ettei nainen saa hakea töitä, opiskella tai edes poistua kotoa ilman lupaa. Häneltä voidaan kieltää suomen kielen opiskelu, ystävyyssuhteet tai kieltää pukeutumasta kuten haluaa. Tämä on henkistä väkivaltaa, joka se ei jätä näkyviä jälkiä.”
Ilmiö vaikuttaa suoraan myös kotoutumiseen ja työllisyyteen. “Jos naiset eivät saa osallistua yhteiskuntaan, se on myös taloudellinen kysymys. Se koskee meitä kaikkia”, Sara painottaa.
Omalla nimellä puhuminen pelotti
Sara Al Husaini on tullut tunnetuksi kirjailijana ja yhteiskunnallisena keskustelijana. Hän kertoo, että yhteistyö Ihmisoikeusliiton kanssa on ollut ratkaisevaa hänen tiellään aktivistiksi.
“Kun aloin puhua omalla nimelläni, se pelotti. Mutta Ihmisoikeusliitto oli tukenani ja opetti, että minulla on oikeus puhua ja oikeus tulla kuulluksi. Ilman sitä tukea en tiedä, olisinko jatkanut.”
Ihmisoikeusliitto on tarjonnut Saralle mahdollisuuksia kouluttaa ja esiintyä eri tilaisuuksissa.
“Se, että joku uskoo sinuun ja tukee, kun laitat itsesi likoon, on korvaamatonta. Tämä järjestö tekee sellaista työtä, joka ei aina näy, mutta jonka vaikutus on valtava.”
“Tasa-arvo kuuluu kaikille”
Sara painottaa, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskustelun on ulotuttava myös niihin, jotka elävät vähemmistöyhteisöissä.
“Jos sanomme, että tasa-arvo kuuluu kaikille, sen täytyy todella tarkoittaa kaikkia. Ei voi olla niin, että osa naisista jää tämän keskustelun ulkopuolelle, koska heidän tilanteensa on poliittisesti hankala.”
Hän toivoo, että suomalaiset viranomaiset ja päättäjät uskaltavat toimia rohkeasti.
“Virkamiehen tehtävä on toimia samalla tavalla riippumatta ihmisen taustasta. Jos näet väkivaltaa, sinun pitää puuttua siihen, vaikka joku kutsuisi sinua miksikä tahansa. Pelko ei saa olla syy olla toimimatta.”
Katse myös yhteisöihin
Saran mielestä myös yhteisöjen sisäistä itsearviointia tarvitaan.
“On helppo osoittaa sormella valtaväestöä ja puhua rakenteellisesta rasismista, ja se on tärkeää. Mutta yhtä tärkeää on kysyä, mitä tapahtuu omissa yhteisöissämme. Miten kohtelemme toisiamme, miten kohtelemme naisia, seksuaalivähemmistöjä, kriittisiä ääniä?”
“Jos puhumme mikroaggressioista, meidän täytyy puhua myös makroaggressioista, väkivallasta ja sen mahdollistamisesta.”
“Hiljaisuus ei suojele ketään”
Sara näkee, että keskustelu on käännekohdassa.
“Aina sanotaan, että näistä asioista pitäisi puhua. Mutta milloin on se hetki? Se hetki on nyt. Kuinka monta lasta täytyy vielä kadota, kuinka monta naista kuolla ennen kuin tämä otetaan tosissaan?”
Hän toivoo, että myös suomalainen poliittinen johto näyttäisi rohkeutta.
“Rohkeutta ei ole vain ottaa pakolaisia vastaan, vaan myös käsitellä vaikeita ilmiöitä, jotka koskettavat maahanmuuttajayhteisöjä. Vastuullinen politiikka ei lopu päätöksiin, vaan jatkuu niiden seurausten kantamisessa.”
Sara Al Husaini tiivistää lopuksi viestinsä:
“Kunniaan liittyvä väkivalta ei ole kaukainen ongelma, se on täällä. Hiljaisuus ei suojele ketään. Siksi meidän on uskallettava katsoa tätä ilmiötä suoraan ja yhdessä.”
Tarvitsemme jokaisen puolustamaan tyttöjen ja naisten oikeuksia!
Ihmisoikeusliitto kutsuu kaikki mukaan vaikuttamaan tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta. Tarvitaan joukkovoimaa, jotta jokainen tyttö ja nainen voisi elää turvassa kunniaan liittyvältä väkivallalta. Ei yhtäkään väkivaltaa kohdannutta naista enää!
Tule mukaan tekemään tavoitteestamme totta ja liity Ihmisoikeusliiton lahjoittajaksi täältä >>
**************
Saran kuva: Jani Luoma
