Sosiaaliturvaan tehtävät rajut leikkaukset merkitsevät suunnanmuutosta suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Leikkaukset murentavat olennaisesti hyvinvointivaltiota.
Perustuslain mukaan julkisen vallan velvoitteena on turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä edellyttää, että valtio ylläpitää sosiaaliturvajärjestelmää, joka takaa välttämättömän toimeentulon sekä perusturvan elämän eri vaiheissa ja riskitilanteissa.
Hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät köyhyyttä ja työntävät ihmisiä viimesijaiselle toimeentulotuelle. THL arvioi, että toimeentulotuen piirissä olevien henkilöiden määrä kasvaa 27 prosenttia vuoteen 2027 mennessä.
Toimeentulotuki on luotu viimesijaiseksi, väliaikaiseksi avuksi. Se on byrokraattinen ja passivoiva tukimuoto. Tutkimusten perusteella tiedetään, että sen piiristä työllistyminen on erittäin vaikeaa. Sekä perustuslakivaliokunta että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ovat linjanneet, että sosiaaliturvajärjestelmää ei tule kehittää toimeentulotuen kaltaisten avustusten pitkäaikaisen käytön varaan. Toimeentulotuen tarpeen vähentäminen on myös hallitusohjelmaan kirjattu tavoite.
Köyhyyden lisääntymisellä on pitkät seuraukset ja mittavat kustannukset
Sosiaaliturvaan tehtävät leikkaukset lisäävät eriarvoisuutta ja heikentävät samalla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Leikkauksia on perusteltu julkisen talouden säästöillä. Niiden vaikutuksia arvioitaessa ei ole kuitenkaan otettu huomioon musertavia vaikutuksia köyhien ihmisten arkeen, ja tästä aiheutuvia seurauksia koko yhteiskunnalle.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi lapsuudessa koetulla köyhyydellä on mittavia haitallisia seurauksia. Lapsuuden perheen pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet yhdistyvät suurempaan riskiin jäädä ilman toisen asteen tutkintoa, saada maksuhäiriömerkintä ja jäädä jo nuoruudessa työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle.
Osana EU:n köyhyyden vähentämisen tavoitetta Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Näistä henkilöistä kolmasosan tulisi olla lapsia. Nyt tehtävät leikkaukset johtavat juuri päinvastaiseen lopputulokseen. SOSTEn laskelmien mukaan pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 68 000 henkilöllä, joista noin 16 700 on lapsia. Ankarimmin leikkaukset kohdistuvat ikäryhmistä nuoriin.
Leikkauksia on myös perusteltu sillä, että ne vahvistavat työllisyyttä. Hallituksen arvioimiin työllisyysvaikutuksiin liittyy THL:n mukaan huomattavaa epävarmuutta. Työllistyminen ei ole kiinni pelkästään omasta motivaatiosta työn vastaanottamiseen, vaan siihen vaikuttavat useat tekijät, kuten vammasta tai terveyshaasteista johtuvat työkyvyn puutteet, matala koulutustaso tai eri syistä johtuva syrjintä työmarkkinoilla.
Leikkausten vaikutuksia ei arvioitu perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta
Me allekirjoittaneet järjestöt pidämme merkittävänä epäkohtana sitä, että sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ei arvioitu riittävästi lainsäädäntöprosessin aikana.
Lakiesitysten puutteelliseen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviontiin kiinnittivät huomiota muun muassa oikeuskansleri ja lainsäädännön arviointineuvosto. Sosiaali- ja terveysministeriön 9.10.2023 julkaisema erillinen, yhteisvaikutusten arviointi muistio käsittelee vain taloudellisia vaikutuksia. Vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin ei arvioitu. Oleellista olisi ollut arvioida, kohdistuvatko leikkausten yhteisvaikutukset samoihin ihmisryhmiin.
Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt samanaikaisten leikkausten vaikutusten yhteisarviointia. Sen mukaan esimerkiksi lapsiperheiden asemaan vaikuttavat uudistukset eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa eri uudistusten yhteisvaikutukset muodostuvat kohtuuttomiksi.
Sosiaaliturvan leikkaukset tulevat lisäämään köyhyyttä. Me ilmaisemme syvän huolemme köyhyyttä lisäävästä politiikasta. Tästä poispääseminen on pitkä tie, kuten Suomessa on 1990-luvun laman seurauksista opittu.
Lisätietoja:
- Heli Markkula, taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien työn päällikkö, Ihmisoikeusliitto, p. 044 738 9120, heli.markkula@ihmisoikeusliitto.fi
- Esa Iivonen, johtava asiantuntija, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, p. 075 324 5521, esa.iivonen@mll.fi
Mukana olevat järjestöt:
Amnesty International Suomen osasto
Diakonissalaitos
EAPN-Fin – Suomen köyhyyden vastainen verkosto
Ihmisoikeusliitto
Lastensuojelun Keskusliitto
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
Pelastakaa Lapset
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Suomen Setlementtiliitto
Suomen sosiaalioikeudellinen seura
Vailla vakinaista asuntoa (Vva ry)
