Teemme Suomessa pitkäjänteistä ihmisoikeustyötä, sillä ihmisoikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä pitää puolustaa ja edistää joka päivä.

Liity tästä
jäseneksemme!

 

Vaikutamme viranomaisiin ihmisoikeuksien toteutumiseksi. Sitkeä vaikuttamistyömme tulosta on muuan muassa se, että poliisi on ottanut tiukemman otteen viharikosten tunnistamiseen ja torjuntaan.

Koulutamme ja kampanjoimme syrjintää vastaan.

 

Seuraamme, toteutuuko esimerkiksi oikeus riittävään toimeentuloon Suomessa. Muistutamme päättäjiä siitä, että kyse on perus- ja ihmisoikeuksista eikä niistä voi livetä taloudellisesti huonoinakaan aikoina.

Olemme ainoa yleinen ihmisoikeusjärjestö, joka seuraa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta. Toimintamme lähtökohtana ovat YK:n ihmisoikeusjulistus ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset sekä Suomen perustuslain turvaamat perusoikeudet.

Ihmisoikeusliitto on perustettu 1979 ja on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton.

Tutustu sääntöihimme tai vuoden 2017 toimintakertomukseemme.

Kaikkien ihmisoikeudet eivät toteudu Suomessa. Ennaltaehkäisemme ihmisoikeusloukkauksia vaikuttamalla viranomaisiin ja päättäjiin, tiedottamalla ihmisoikeuksista ja kouluttamalla esimerkiksi poliiseja, nuorisotyöntekijöitä, opettajia ja eri alan opiskelijoita.

Olemme asiantuntijajärjestö. Tuomme päivänvaloon ihmisoikeusloukkauksia Suomessa. Selvitämme esimerkiksi rikosten uhrien oikeuksien toteutumista ja vakavaa työriistoa Suomessa.

Vaikuttamistyötä teemme muun muassa syrjinnän poistamiseksi ja riittävän sosiaaliturvan takaamiseksi.

KokoNainen ennaltaehkäisee Suomessa asuvien tyttöjen ympärileikkauksia. Tavoitteena on ryhmäkeskusteluissa muuttaa asenteita ja lisätä tietoutta siitä, että kyse on ihmisoikeusloukkauksesta ja rikoksesta. KokoNainen tekee myös kunniaan liittyvän väkivallan ennaltaehkäisevää työtä.

Ylläpidämme ammattikasvattajille suunnattua Ihmisoikeudet.net -sivustoa, joka tarjoaa laajat perustiedot ihmisoikeuksiin liittyvistä käsitteistä ja niiden historiasta sekä kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista. Lisäksi sivustolla on tarjolla monipuolista oppimateriaalia.

Ihmisoikeusliitto on kansainvälisen ihmisoikeusjärjestö FIDH:n jäsenjärjestö Suomessa. Kansainvälisten kumppaniemme kanssa edistämme mm. ihmisoikeuspuolustajien suojelua.

Ihmisoikeusliitto on edustaja useissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa, näitä ovat esimerkiksi

  • Etnisten suhteiden neuvottelukunta
  • Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunta
  • Maahanmuuttoviraston neuvottelukunta
  • Syrjinnän seurantaryhmä
  • Ulkoministeriön Ihmisoikeudet ulkopolitiikassa -verkosto
  • Urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta

Ihmisoikeusliitto vaikuttaa monessa järjestössä. Olemme muun muassa seuraavien järjestöjen jäsen

  • Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiön (KIOS) perustajajärjestö
  • Pakolaisneuvonta
  • Kepa
  • Suomen One World portaaliyhdistys
  • Féderation Internation de Droit des l’Hommes (FIDH)
  • The European Association for the Defense of Human Rights (AEDH)
Jäsenten ja yksityisten lahjoittajien lisäksi Ihmisoikeusliiton toimintaa rahoittavat muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriö, ulkoministeriö ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

Puheenjohtajisto

Puheenjohtaja

Reetta Toivanen

Varapuheenjohtaja
Antti Sajantila

Varapuheenjohtaja
Anneli Vuorinen

Jäsenet

Pentti Arajärvi

Maija Jäppinen

Kaisa Koistinen

Liisa Murto

Aleksi Pahkala

Elina Pirjatanniemi

 

Pamela Slotte

Tuomas Ojanen

Ruth Santisteban

Kirsi Tarvainen

Antti Aikio

Lena Bremer

Ihmisoikeusliitto syntyi tarpeeseen

”Ihmisoikeusasia on tullut jäädäkseen. Se tulee pysymään ykkösluokan kysymyksenä.”

Tapio Varis, IS 13.6.1979

Ihmisoikeusliiton edeltäjä, Ihmisoikeuksien liitto perustettiin vuonna 1935 vastustamaan sananvapauden rajoituksia ja edistämään kansalais- ja poliittisia oikeuksia. Sen toimintaa pidettiin valtiolle vahingollisena ja sen rekisteröinti vietiin oikeuden ratkaistavaksi 1936. Vaikka järjestöä ei kielletty, oikeudenkäynnin jälkeen sen toiminta hiipui ja loppui kokonaan 1939.

Ihmisoikeuksien liitto elvytettiin vuonna 1949­­­­­­­, jolloin sen toimintaa väritti voimakas politisoituminen kansandemokraattien suuntaan. Järjestön työnä nähtiin ensisijassa työläisten oikeuksien suojeleminen. Liitto lopetettiin taloudellisista syistä jo 1952.

Vuonna 1979 perustettiin Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien puolesta -järjestö, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tapio Varis. Uuden järjestön tavoitteena oli edistää ihmis- ja kansalaisoikeuksien toteutumista. Perustamisvuonna julkaistiin myös ensimmäinen Ihmisoikeudet-bulletiini, jota myytiin kolmen markan hintaan. Järjestö sai omat toimitilat vuonna 1980.

Toiminta muotoutui 1980-luvun kuluessa ihmisoikeuskeskustelun herättäjäksi ja alan asiantuntijoita ja harrastajia kokoavaksi ja palvelevaksi järjestöksi. Toimiston kirjasto olikin tutkijoiden ja toimittajien ahkerassa käytössä.

Järjestö vaihtoi nimensä vuonna 1986 Ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien liitoksi ja vuonna 1993 nykyiseen muotoonsa Ihmisoikeusliitoksi. Vuonna 1993 julkaistiin myös ensimmäinen Ihmisoikeusraportti-lehden numero, joka ilmestyi lähes kahden vuosikymmenen ajan.

Nykyisistä hankkeista tyttöjen ympärileikkausta ennaltaehkäisevä KokoNainen aloitti työnsä 2002, kunniaan liittyvien konfliktien ehkäisyyn keskittyvä Kitke!-hanke vuonna 2010 ja yhdistyi KokoNainen-hankkeeseen vuonna 2015.

Ihmisoikeusliitto on yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa ylläpitänyt vuodesta 2004 lähtien ihmisoikeustietoutta levittävää Ihmisoikeudet.net-sivustoa.

Ihmisoikeusliitto on tällä hetkellä 12 hengen vireä ja ammattimainen työyhteisö. Tarve kotimaiselle ihmisoikeustyölle ei ole vuosien saatossa vähentynyt, vaan päinvastoin muuttunut ajankohtaisemmaksi kuin aikoihin.