Ihmisoikeusliitto on juuri saanut päätökseen vuosina 2016–2022 toimineen Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä -hankkeen. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa nuorten kanssa nyt ja tulevaisuudessa työskentelevien sekä vähemmistöihin ja alkuperäiskansaan kuuluvien nuorten tietämystä ihmisoikeuksista. Nuoret olivat vahvasti mukana hankkeen toteutuksessa. Hanke vahvisti nuorisotoimen ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten luodaan yhdenvertainen ja turvallinen tila kaikille nuorille.
Tarve ihmisoikeustietämykselle tunnistettiin nuorisotoimen sisältä käsin
Ihmisoikeuksia nuorisotyön agendalle nostavan hankkeen kimmokkeena oli yhteiskunnallinen tilanne. Suomeen oli tullut lyhyessä ajassa aiempaa suurempi määrä kerralla turvapaikanhakijoita. Kuntien nuorisotoimessa huomattiin, että nuorisotyöntekijöillä ei ollut riittävää perusosaamista ihmisoikeuksista. Nuorisotoimenjohtajilla vahvistui ajatus, että nuorisotyössä tarvittaisiin koulutusta ihmisoikeuskysymyksistä. Näin ollen Ihmisoikeusliitto lähti suunnittelemaan hanketta.
“Nuorisotyön ammattilaiset ovat mahdollistajia. Heillä on tuhannen taalan paikka tukea nuoria tiedostamaan omat ja muiden oikeudet ja olla turvallisia aikuisia nuorten elämässä. On ollut kunniatehtävä, että olemme saaneet tarjota kättä pidempää nuorisotyöntekijöille tässä heidän tärkeässä tehtävässään”, hankkeessa kolme vuotta työskennellyt ihmisoikeuksien asiantuntija Aija Salo toteaa.
Mikä muuttui?
Hankkeen aikana nuorisotyöntekijöitä koulutettiin esimerkiksi siitä, mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä ne eivät ole, mitä ovat turvallisen tilan periaatteet sekä mitä esteettömyys ja saavutettavuus tarkoittavat. Ammattilaisten koulutuksissa kuultiin myös nuorten puheenvuoroja. Lisäksi hankkeessa käytiin keskusteluja yhteisöpedagogeja eli tulevia nuorisotyön ammattilaisia kouluttavien oppilaitosten kanssa opetussuunnitelmien ihmisoikeussisällöistä.
Hankkeella haluttiin muun muassa saada aikaan harppaus nuorisotyöntekijöiden ihmisoikeuksiin liittyvässä tietotaidossa. Ulkopuolinen evaluaatio vahvisti, että tässä myös onnistuttiin.
Hankkeen seurauksena:
- Nuorisotyöntekijöiden ymmärrys ihmisoikeuksista on kehittynyt ja laajentunut.
- Ammattilaisten rohkeus puuttua ongelmiin sekä taito edistää ihmisoikeuksia nuorisotyössä ovat parantuneet.
- Kuntien nuorisotoimien ymmärrys esimerkiksi siitä, miten luodaan yhdenvertainen ja turvallinen tila kaikille nuorille, on vahvistunut.
- Kunnat ovat sisällyttäneet ihmisoikeusnäkökulmaa ja ihmisoikeuskoulutuksia nuorisotyön yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmiin.
- Konkreettisia muutoksia on tehty, esimerkiksi esteettömyystiedoista viestimistä parannettu.
- Yhteisöpedagogeja kouluttavat oppilaitokset ryhtyivät suunnittelemaan yhteistyötä tutkintokoulutuksen ihmisoikeussisältöjen tiimoilta.
Koulutukset evästivät ja voimaannuttivat vähemmistöryhmiin kuuluvia nuoria
Osana hanketta koulutettiin alkuperäiskansaan ja vähemmistöihin kuuluvia nuoria. Aktiivisten romani- ja saamelaisnuorten sekä viittomakielisten, huonokuuloisten ja sisäkorvaistutetta käyttävien nuorten ymmärrys ihmisoikeuksista ja niiden puolustamisesta kehittyi koulutusten myötä. Koulutukset vahvistivat syrjintävaarassa olevien ryhmien osallisuutta ja tietoisuutta omista oikeuksistaan.
Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta piti hankkeessa erityisesti nuorten osallistamisesta:
”Tässä hankkeessa lähdettiin tosi hienosti miettimään kaikki yksittäiset koulutukset yhdessä nuorten kanssa. Nuorten kanssa keskusteltiin ja pohdittiin, mitkä asiat ovat saamelaisnuorille tällä hetkellä ajankohtaisia ja mistä toivotaan koulutusta.”
Myös Suomen Romaniyhdistyksen toimistopäällikkö Päivi Majaniemi kiitti hankkeen päätösseminaarissa Ihmisoikeusliittoa siitä, että romaninuorille ehdotettiin juuri heitä varten räätälöityä koulutusta ihmisoikeuksista. Nuoret kertoivat, miten he toivoivat itseään koulutettavan ja kouluttivat myös toinen toisiaan.
”Tämä hanke on nyt päättynyt, mutta olemme mukana joissakin Erasmus-hankkeissa ja esillä Euroopassa. Meidän nuoremme ovat nyt niin tyytyväisiä, kun he osaavat saamansa ihmisoikeuskoulutuksen ansiosta siellä jotain, mitä kukaan muu ei osaa. Heillä on nyt ihan erilainen kyky ottaa vastaan uusia asioita ja tehdä romaninuorten ihmisoikeuksia koskevia avauksia”, Majaniemi kertoi.
Nuorisosihteerinä Kuurojen liitossa toimiva Juha Vahtera piti niin ikään viittomakielisille nuorille pidettyä koulutusta onnistuneena:
”Me törmäämme elämässämme monenlaisiin esteisiin, joista kaikki ihmiset eivät ole tietoisia. Tämä koulutus antoi meille varmuutta siitä, mitkä ovat meidän oikeutemme ja työkaluja siihen, miten voimme vaikuttaa ongelmatilanteisiin.”
”En tiedä Suomessa mitään muuta ammattiryhmää, jota olisi koulutettu näin paljon ihmisoikeuksista”
Hankkeen yhteistyötahoihin eri vaiheissa kuuluivat muun muassa Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna, aluehallintovirastot, Kuntaliitto, useat kunnat ympäri Suomen, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak), Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK), Suomen Romaniyhdistys, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Suomen saamelaisnuoret, Kuurojen liitto, Kuuloliitto, Seta, Romaninuorten neuvosto sekä Opetushallitus.
Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM).
”Opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut meidän kannaltamme erinomainen rahoittaja ja yhteistyötaho. OKM on tunnistanut tarpeen ja tiedostanut, että tämä on oppivaa työtä ja tekemistä”, kertoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.
Opetus- ja kulttuuriministeriön erikoissuunnittelija Mikko Cortés Téllez kertoi hankkeen päätösseminaarissa, että hankkeen varrella ministeriöllä ja Ihmisoikeusliitolla on ollut hyviä keskusteluja siitä, mihin suuntaan hanketta pitäisi viedä.
”Hanke on ollut poikkeuksellinen, koska en tiedä Suomessa mitään muuta ammattiryhmää, jota olisi koulutettu näin paljon ihmisoikeuksista. Ja nimenomaan ihmisoikeuksista yleisesti ja kokonaisvaltaisesti”, Cortés Téllez totesi.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle oli alusta asti selvää, että asiaa lähdetään työstämään pitkäjänteisesti, sillä ihmisoikeusosaaminen ei ole syvään juurtunutta Suomessakaan.
”Tässä on pyritty myös asennekasvatukseen sen suhteen, että ihmisoikeudet eivät ole vain lisäkurssin paikka niistä kiinnostuneille, vaan se on osa perusosaamista ja ammatti-identiteettiä”, Cortés Téllez jatkoi.
”Hankkeen loppuminen pelottaa”
Hankkeessa mukana ollut Humakin lehtori Eeva Sinisalo-Juha totesi hankkeen päätösseminaarissa, että ihmisoikeuksista puhutaan nyt nuorisotyössä luontevammin kuin muutama vuosi sitten. Myös tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tänä päivänä aiempaa vahvemmin mukana puheessa ja toiminnassa. Sinisalo-Juhaa kuitenkin huolettaa, miten ihmisoikeuksien edistäminen nuorisotyössä toteutuu jatkossa:
”Tämän hankkeen loppuminen pelottaa vähän. Kuka on nyt se unilukkari siellä nuorisotyössä? Kuka herättää meitä? Kuka sanoo, että nyt olisi taas aika käydä kertauskurssi läpi?”
Ihmisoikeusliitto toivoo, että nuoristyössä jatketaan ihmisoikeuksien edistämistä jatkossakin.
”Meillä tapahtuu globaalisti isoja yhteiskunnallisia liikehdintöjä, niin hyvässä kuin pahassa. En tiedä, mikä voisi olla paljon sen tärkeämpää kuin se, että nuorten kanssa työskentelevät tekevät työtään ihmisoikeudet edellä ja toisaalta se, että nuoret kohdataan tavoilla, jotka vahvistavat heidän oikeuksiaan”, Kaari Mattila kiteyttää.
Lue lisää ihmisoikeuksista nuorisotyössä osoitteesta https://ihmisoikeudet.net/ihmisoikeuskasvatus/ihmisoikeudet-nuorisotyossa/
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä -hankkeen aikana…
- n. 1600 nuorisotyöntekijää ympäri Suomea sai ihmisoikeuskoulutusta
- tuimme yli 30 kuntaa yhdenvertaisemman ja ihmisoikeuksiin perustuvan nuorisotyön toteuttamisessa
- koulutimme saamelaisnuoria, romaninuoria sekä viittomakielisiä ja huonokuuloisia nuoria ihmisoikeuksista ja vaikuttamisesta
- teimme yhteistyötä kahden yhteisöpedagogeja kouluttavan oppilaitoksen kanssa
