Poliisien ihmisoikeuskoulutus on Suomessa heikoissa kantimissa. Systemaattista koulutusta kaikille poliiseille ei ole. Ihmisoikeusliitto on jo vuosia peräänkuuluttanut poliiseille parempaa ihmisoikeusosaamista. Jokohan aika olisi tälle kypsä? Kysyy Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila blogikirjoituksessaan.
Pieniä edistysaskeleita on toki otettu. Uusien poliisien koulutukseen sisältyy nykyään perus- ja ihmisoikeusosioita. Koulutuksen sisältöä ja menetelmiä voisi kuitenkin vielä kehittää pidemmällä olevien muiden EU-maiden mallien avulla. Keskeinen ongelma on, että Suomessa ei ole pakollista täydennyskoulutusta perus- ja ihmisoikeuksista pidempään virassa olleille poliiseille. Ihmisoikeusliitto on keskustellut poliisikoulutuksen tarpeesta sekä edellisen ylijohtajan Mikko Paateron kanssa että nykyisen ylijohtajan Seppo Kolehmaisen kanssa. Tarve lisäkouluttaa pidempään virassa olleita poliiseja näytetään tiedostettavan. Miksi näin ei vieläkään tapahdu?
Tänä vuonna poliisiviranomainen on aloittanut koulutukset viharikoksista. Tiedossa on, että viharikoksia tunnistetaan niin poliisissa kuin muussa oikeuslaitoksessa puutteellisesti. ETYJ koulutti alkuvuodesta poliisipiirien päällystöä Tampereella, ja olin itsekin mukana tarkkailijana. Viharikosten tunnistamiseen ja tutkintaan tarvitaan lisäosaamista kuitenkin kaikille poliiseille. Hiljattain perustettu vihapuheen ja viharikosten vastainen poliisin työryhmä on askel osaamisen kehittämiseen, mutta ilman laajempaa kytkentää ihmisoikeuksiin viharikokset tai vihapuhe saattavat jäädä irrallisiksi asioiksi.
Kyse on koulutuksen lisäksi myös henkilöresursseista. Poliisihallitukseen ja -piireihin tarvitaan ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen erikoistuneita poliiseja. Nyt resurssit ovat käsitykseni mukaan minimaaliset. Esimerkiksi Belgiassa on kaikissa poliisipiireissä ja isoimmissa kaupungeissa ihmisoikeusasioihin nimettyjä vastuuhenkilöitä.
Poliisin tulee osaltaan aktiivisesti torjua rasismia ja muuta syrjintää sekä edistää perus- ja ihmisoikeuksia. Työtä näyttää olevan surullisen paljon myös poliisin sisällä.
Poliisien Facebook-ryhmän paljastuttua sekä sisäministeri että poliisijohto ovat puhuneet ”rasismin nollatoleranssista”. Kyse ei kai niinkään ole nollatoleranssista vaan Suomen lainsäädännön ja poliisin omien ohjeiden noudattamisesta. Poliisin tulee osaltaan aktiivisesti torjua rasismia ja muuta syrjintää sekä edistää perus- ja ihmisoikeuksia. Työtä näyttää olevan surullisen paljon myös poliisin sisällä.
Pohdimme Ihmisoikeusliitossa myös, voisiko poliisien rekrytoinnissa ja pääsykokeissa tehdä jonkinlaista asennetestausta. Onhan päivänselvää, etteivät syrjivät asenteet sovellu poliisin ammattiin. Poliisissa on tehty periaatepäätös saada ammattiin lisää vähemmistöjen edustajia, mikä on hyvä asia demokratian ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Rekrytoitavien monitaustaisuuden lisääminen on kuitenkin vain yksi osa laajempaa tavoitetta. Tavoitteena tulisi olla, että voimme luottaa siihen, että jokainen yksittäinen poliisi turvaa osaltaan kaikkien Suomessa elävien perus- ja ihmisoikeuksia.
Kaari Mattila
Kirjoittaja on Ihmisoikeusliiton pääsihteeri.
Suomi tarvitsee lisää ihmisoikeuksien puolustajia! Liity Ihmisoikeusliiton jäseneksi: ihmisoikeusliitto.fi/jaseneksi
