BLOGI: Vuosi sitten ryhdyimme Ihmisoikeusliitossa kokoamaan nuorten kampanjaryhmää. Tarkoituksena oli antaa moninaisista taustoista tuleville nuorille tilaisuus tehdä yhdessä syrjinnänvastaista kampanjointia ja samalla oppia yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Ryhmä koottiin osana STOP! Päätepysäkki syrjinnälle -kampanjaa, ja mukaan lähti kymmenen nuorta hyvin moninaisista taustoista.… Lue lisää
BLOGI Palkkaa työstä -kampanja: Työllistymisellä palkkatyöhön on iso merkitys erityisryhmiin kuuluville ihmisille. Se tuo vastuuta omasta itsemääräämisoikeudesta, luo tasa-arvoisuutta ja tunteen, että kuulut yhteiskuntaan sen täysivaltaisena jäsenenä.
BLOGI Palkkaa työstä -kampanja: Avotyötoiminta on työoikeuden näkökulmasta täynnä vaaranpaikkoja. Kehitysvammaiset ihmiset tekevät usein normaaleja työtehtäviä työpaikoilla, mutta voivat jäädä työoikeudellisen suojan ulkopuolelle.
BLOGI Palkkaa työstä -kampanja: Tyttäremme opiskeli kolme vuotta ammattikoulun Telma-linjalla. Siihen kuului työharjoittelua kaupassa, vanhainkodissa, päiväkodissa ja ravintolassa. Opetus oli monipuolista ja vastuullista. Hän valmistui ja sai työpaikan McDonald’sista, joka oli yksi hänen työharjoittelupaikoistaan. Tyttäremme on yksi niistä muutamasta sadasta… Lue lisää
BLOGI Palkkaa työstä -kampanja: ”Saa palkkaa ja työkavereita, oppii uusia asioita, on mukavaa tehdä työtä ja kokee itsensä tärkeäksi.” Näin kehitysvammaiset nuoret vastasivat, kun Kehitysvammaisten Tukiliitto kysyi selvityksessään, miksi nuoret haluavat opiskella ja hakeutua työelämään. Palkka on tärkeää, jotta voi… Lue lisää
Suomessa ei aina kunnioiteta kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksia. Monet ovat työskennelleet pitkään palkatta, ilman työntekijän asemaa. Suomessa on noin 25000 työikäistä kehitysvammaista ihmistä. Heistä arviolta vain kolme prosenttia on palkkatyössä, kirjoittivat Simo Klem ja Heli Markkula HS:n Vieraskynä-palstalla 16.9.2019.
BLOGI: Hyvän ympäristön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivien on aika yhdistää voimansa yhdenvertaisemman maailman puolesta, kirjoittavat Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila ja ulkoministeriön ympäristöneuvonantaja, emeritus Matti Nummelin.
BLOGI: Viime vuosina toteutetut etuuksien indeksileikkaukset, lapsilisien leikkaukset, asiakasmaksujen korotukset ja maksukattojen muutokset ovat aiheuttaneet dramaattisia kasautuvia vaikutuksia pienituloisimpien elämässä. Viimeisimpänä aktiivimalli on heikentänyt työttömien oikeutta perusturvaan. Lapsiperheköyhyys on Suomessa yleistynyt tavalla, joka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä.
BLOGI: Mikä euromäärä kuussa riittää ihmisarvoisen elämän edellytyksiin? Köyhyys on ihmisten kokemuksia siitä, ettei selviä arjesta. Rahat eivät riitä, on epätoivoa ja häpeää. Pelkoa siitä, että yhtäkkinen vastoinkäyminen, kuten pesukoneen rikkoutuminen, tekee elämästä vielä tukalampaa.
BLOGIVIERAS: Köyhyys on merkittävin ihmisoikeusongelma ja eriarvoisuutta aiheuttava tekijä maailmassa. Köyhyys ei ole vain kehitysmaiden ongelma, vaan se on keskeinen ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä aiheuttava ongelma myös kehittyneissä maissa kuten Suomessa. Köyhyydellä on laaja-alaiset seuraukset ja se heikentää olennaisesti ihmisoikeuksien toteutumista.