Opetussuunnitelman tavoitteet ovat hyvät, mutta käytännössä ihmisoikeudet jäävät yhä opetuksessa sivuun. Uudistuva ihmisoikeudet.net-sivu tarjoaa kaiken tiedon opettajille yhdessä paikassa, kirjoittaa tuleva aineenopettaja Sirkku Aalto.

Ihmisoikeudet.net-opettajatyöryhmä: Sirkku Aalto, Maija Savolainen, Essi Nuotio, Inka Kyllönen ja Sonja Helkala. Ihmisoikeusliiton asiantuntija Rosa Puhakainen-Mattila vetää.

Kirjoittaja Sirkku Aalto (kesk.) on mukana Ihmisoikeusliiton asiantuntija Rosa Puhakainen-Mattilan (vas.) vetämässä ihmisoikeudet.net-sivuston uudistamistyöryhmässä. Työryhmässä myös opettajaopiskelijat Maija Savolainen (toinen vas.), Essi Nuotio (toinen oik.) ja Inka Kyllönen (oik.) Kuvasta puuttuu Sonja Helkala.

”Minkä aineiden oppitunneilla juuri sinä olet käsitellyt ihmisoikeuksia?”

Tätä kysyin kanssani aineenopettajaksi opiskelleilta viime keväänä. Samassa yhteydessä pyysin heitä kertomaan harjoituksista, joita he olivat käyttäneet oppitunneilla ihmisoikeuksia käsitellessään.

En saanut ainuttakaan vastausta.

Ehkä toukokuu oli huono ajankohta kyselylle tai vastauksia ei tullut siksi, että monella mahdollisella vastaajalla oli tuolloin vasta vähän kokemusta opetustyöstä. En silti voinut olla ajattelematta, että hiljaisuus saattoi ainakin osittain johtua ihmisoikeuksien vähäisestä käsittelystä kouluissa ja opettajan opinnoissa.

Ihmisoikeusliitossa keväällä 2017 työelämään tutustunut yhdeksäsluokkalainen totesi, että koko peruskoulun voi käydä läpi ilman vartinkaan mittaista opiskelua ihmisoikeuksista. Pelkäänpä, ettei hän ole kokemuksineen yksin.

Uudet opetussuunnitelmien perusteet ovat astuneet voimaan alakouluissa, peruskoulun seitsemänsillä luokilla ja lukioissa. Perusteiden mukaan opetuksen tulee kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.  Erillistä oppiainetta ihmisoikeuksista ei ole vaan ihmisoikeuksia tulisi käsitellä eri oppiaineissa. Ihmisoikeudet mainitaan erikseen esimerkiksi uskonnon, elämänkatsomustiedon, historian, maantiedon, yhteiskuntaopin, terveystiedon sekä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineiden kohdalla.

Tavoitteet ovat siis varsin hyvät. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi historian tunneilla saatetaan yhä kahlata läpi sotia, murroksia ja vallankumouksia ilman ainuttakaan mainintaa ihmisoikeuksista. Näin siitäkin huolimatta, että juuri historia olisi erityisen hyvä oppiaine ihmisoikeusperustaiseen lähestymistapaan.

Ihmisoikeuksia ja ihmisoikeuskasvatusta käsitellään useiden yliopistojen luokan- ja aineenopettajien koulutuksessa hyvin vähän, jos ollenkaan. Ihmisoikeudet.net sivuston opettaja-aineistoa työstäneen työryhmän jäsenistä kukaan ei ole kokenut saaneensa omassa yliopistossaan riittäviä välineitä ihmisoikeusperustaiseen kasvatukseen. On siten ymmärrettävää, että uusilla opettajilla ei ole tietoa eikä taitoa käsitellä ihmisoikeuksia opetuksessaan. Virassa toimivien opettajien kohdalla tilanne on valitettavasti usein sama.

Ihmisoikeuksien puuttumiseen opettajankoulutuksesta on kiinnitetty huomiota myös kansainvälisesti. YK:n valtioiden välisessä ihmisoikeuksien vertaistarkastelussa (UPR, Universal Periodic Review) Suomea on toistuvasti kehotettu sisällyttämään ihmisoikeudet osaksi akateemisia opettajaopintoja.  Niin tänäkin vuonna.

Yhä edelleen opettajien mahdollisuudet toteuttaa ihmisoikeuskasvatusta, ja siten myös täyttää opetussuunnitelman vaatimukset, jäävät opettajan oman kiinnostuksen varaan. On kuitenkin hyvin vaikea tehdä toisille ymmärrettäväksi ja kasvattaa puolustamaan sellaista, mitä ei itsekään tunne kunnolla.

Kasvattajien työn helpottamiseksi Ihmisoikeudet.net-sivusto uudistuu kuluvan syksyn aikana.  Sivuilta löytyvät perustiedot ihmisoikeuksista, sopimusjärjestelmästä ja oikeuksien toteutumisen tilasta Suomessa ja maailmalla. Lisäksi sivut tarjoavat suoraan oppitunneille monipuolisia tehtäviä, harjoituksia ja oheismateriaalia, joiden avulla ihmisoikeuskasvatusta on helppo tuoda osaksi oppitunteja ja muita kasvatustilanteita.

Toiveena on, että sivuston materiaalin avulla yhä useampi kasvattaja innostuu sisällyttämään työhönsä ihmisoikeusulottuvuutta. Siten yhä useampi lapsi ja nuori voi oppia tuntemaan ihmisoikeudet ja puolustamaan niitä aktiivisesti. Muutos lähtee hyvin usein oman toiminnan tarkastelusta ja pienistä teoista ihan lähellä. Koulussa näitä asioita on helppo harjoitella.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Siksi niiden pitää kuulua kunnolla myös kouluissa.

Sirkku Aalto
opettajaopiskelija
Kirjoittaja on osa Ihmisoikeusliiton ihmisoikeudet.net-työryhmää

%d bloggers like this: